Toimittajalta

Val­tio­neu­vos J.K.Paasikivellä oli loka-mar­ras­kuus­sa vuon­na 1939 ras­kas työ­ru­pea­ma. Suo­men tule­va pre­si­dent­ti kävi yhdes­sä eräi­den mui­den suo­ma­lais­ten polii­ti­koi­den, diplo­maat­tien sekä soti­las­asian­tun­ti­joi­den kans­sa Neu­vos­to­lii­ton joh­don kans­sa neu­vot­te­lu­ja itä­naa­pu­rin aluevaatimuksista.

Vähäk­si käy ennen kuin lop­puu koko­naan. Noin teki­si mie­li sanoa jul­ki­sis­ta ter­veys- ja pelas­tus­pal­ve­luis­ta monin pai­koin Ran­ta­poh­jan aluet­ta. Sel­lai­sil­ta vai­kut­ta­vat tämän Poh­teen säästösuunnitelmat.

Arjes­sa tois­tu­va tur­va­ton tapah­tu­ma Kuusa­mon­tiel­lä välil­lä Hint­ta-Yli­kii­min­kiin joh­ta­van tien ris­teys: Jono on oikeal­la kais­tal­la pit­kä ja hidas. Lähes kaik­ki tie­tä­vät, että sump­pu on Yli­kii­min­gin­tien ris­teyk­ses­sä ole­vis­sa lii­ken­ne­va­lois­sa. Sii­nä Kor­ven­ky­län paik­keil­la tie muut­tuu yksi­kais­tai­sek­si. Ete­ne­mi­nen on hidasta.

Vuon­na 2014 jul­kais­tun Euroo­pan perus­oi­keus­vi­ras­ton tut­ki­muk­sen mukaan Suo­mi on yksi Euroo­pan unio­nin vaa­ral­li­sim­mis­ta mais­ta nai­sil­le. Ensi- ja tur­va­ko­tien lii­ton väki­val­ta­työn pal­ve­luis­sa autet­tiin vii­me vuon­na ennä­tyk­sel­li­sen pal­jon asiak­kai­ta. Heis­tä suu­rin osa oli nai­sia ja tyt­tö­jä. Merk­ke­jä nai­siin koh­dis­tu­van väki­val­lan vähe­ne­mi­ses­tä ei siis ole havaittavissa.

Niin. Kuka­ko­han se nyt oli­si vahin­goit­ta­nut kaa­su­put­kea ja tie­to­lii­ken­ne­kaa­pe­lia. Oli­si­ko joku katu­jen­gi Hel­sin­gis­tä tai ihan yksit­täi­nen van­daa­li. Put­ken kyl­jes­tä tus­kin löy­tyy sig­nee­raus­ta tai sor­men­jäl­kiä, joit­ten perus­teel­la kes­kus­ri­kos­po­lii­si voi­si läh­teä teki­jää jäljittämään. 

Sata­kun­nan hyvin­voin­tia­lue on jul­kais­sut pal­ve­lu­verk­ko­suun­ni­tel­man­sa, jos­sa suu­rin osa Sata­kun­nan ter­veys­kes­kuk­sis­ta on lak­kau­tusu­han alla. Niin on myös syn­nyin­kun­ta­ni Jämi­jär­ven pal­ve­lui­den lai­ta. Vuo­deo­sas­tot puo­les­taan tul­laan kes­kit­tä­mään Sata­kun­nan suun­ni­tel­mien mukaan vain Poriin ja Raumalle. 

Meil­lä tääl­lä medias­sa on muu­ta­mia vuo­den­kier­toon liit­ty­viä otsi­koi­ta ja aihei­ta, joi­ta ilman ei tul­tai­si toi­meen. Niit­ten tois­tu­mi­nen luo jopa tur­val­li­suu­den­tun­net­ta. Täl­lai­sia otsi­koi­ta ovat esi­mer­kik­si “Juhan­nuk­sen meno­lii­ken­ne on alka­nut”, “Juhan­nuk­sen paluu­lii­ken­ne on alka­nut”, “Jou­lu­puk­ki on läh­te­nyt liik­keel­le Kor­va­tun­tu­ril­ta” ja “Tänään on kevät­päi­vän tasaus”. Kaik­ki­han nuo tie­tä­vät ker­to­mat­ta­kin, mut­ta muka­va ne on aina näh­dä tai kuulla.

Hau­ki­pu­taan Pal­lo juh­li vii­me vii­kon­lop­pu­na näyt­tä­väs­ti toi­min­tan­sa ensim­mäis­tä 30 vuot­ta ja jul­kai­si myös his­to­rii­kin. Toi­nen hau­ki­pu­taa­lais­seu­ra Hau­ki­pu­taan Heit­to täyt­tää tänä vuon­na 90 vuot­ta. Yli­kii­min­gin Nui­ja­mie­het saa­vut­ti vii­me vuon­na 100 vuo­den raja­pyy­kin. Yli-Iin Nase­va aloit­ti toi­min­tan­sa vuon­na 1931, Kii­min­gin Urhei­li­joi­den perus­ta­mis­vuo­dek­si las­ke­taan vuo­si 1938. Iin Urhei­li­jat on toi­mi­nut vuo­des­ta 1945 läh­tien. Lis­ta oli­si pit­kä, jos tähän kerät­täi­siin kaik­ki alu­een urhei­luseu­rat ja nii­den toimintavuodet.

Tun­tuu, että yhteis­kun­tam­me on voi­ma­ton anta­maan lap­sil­le ja nuo­ril­le tukea, jota he sel­väs­ti tar­vit­se­vat. Ei las­ten ja nuor­ten tuli­si kokea ole­van­sa niin yksin, että on tur­vau­dut­ta­va päih­tei­siin ja väkivaltaan.