Kuu­kau­den esi­ne: Ree­tan vii­na­pan­nu koti­pol­ton aikakaudelta

Mene­tel­män tis­la­ta vii­nis­tä väke­vää vii­naa kek­si­vät ita­liai­set alke­mis­tit 1100-luvul­la. Alke­mis­tit oli­vat oman aikan­sa tie­tei­li­jöi­tä, jot­ka pyr­ki­vät val­mis­ta­maan kul­taa muis­ta mate­ri­aa­leis­ta tai saa­da aikaan ”elä­män elik­sii­ri”, jol­la saa­vut­tai­si pit­kän ja ter­veen elämän. 

Lue lisää

Tur­val­li­suus ja huol­to­var­muus uhat­tu­na tei­den kor­jaus­ve­lan vuok­si – Kul­je­tus­lii­ke Esko­lan Pasi Esko­lan mukaan tal­vi­kun­nos­sa­pi­to on ensim­mäi­nen asia, jon­ka pitäi­si muuttua

Suo­men Kul­je­tus ja Logis­tiik­ka SKAL ry varoit­taa, että alu­eel­li­sen tie­ver­kon rapau­tu­mi­nen kas­vat­taa kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia ja vai­keut­taa yri­tys­ten toi­min­taa. Jär­jes­tön yhdes­sä muiden…

Lue lisää


Tak­ku­ran­nan talon­poi­ka Ant­ti Vai­nio jät­ti jäl­keen­sä ainut­laa­tui­set runot

Vuo­si­na 1763–1825 Kel­lon Tak­ku­ran­nal­la elä­nyt Ant­ti (Anders) Vai­nio on tois­tai­sek­si var­hai­sin tie­dos­sa ole­va suo­ma­lai­nen talon­poi­ka, joka kir­joit­ti itse runon­sa muis­tiin. Hänen käsin kir­joit­ta­man­sa kak­si kale­va­la­mit­tais­ta runo­ko­ko­nai­suut­ta, Sota­ru­no ja Suru­ru­no, ovat säi­ly­neet jäl­ki­pol­vil­le Suo­ma­lai­sen Kir­jal­li­suus­seu­ran Kansanrunousarkistossa. 

Lue lisää

Toi­mit­ta­jal­ta: Yli­kii­min­gis­sä syy­tä juhlaan

240 vuot­ta on pit­kä aika ihmi­sen ja koko­nais­ten suku­pol­vien­kin mit­ta­kaa­vas­sa. Niin pit­kään Yli­kii­min­gis­sä on kui­ten­kin ollut komea kirk­ko mäen pääl­lä Kii­min­ki­joen ran­nas­sa. Kirk­ko val­mis­tui vuon­na 1786. Sen jäl­keen sen sei­nien sisä­puo­lel­la on koet­tu monet ilot ja surut sekä hen­gel­li­set kokemukset.

Lue lisää










Voi kau­hi­ja!

Ran­ta­poh­jas­ta 16.1.1981: Kil­pai­lu on näi­nä päi­vi­nä kovaa. Tätä valais­koon kah­den palo­kun­nan kii­ruh­ta­mi­nen samaan tuli­pa­loon. Ensin ennät­tä­nyt sam­mut­ti palon, ja toi­sen palo­kun­nan pääl­lik­kö kat­se­li aikan­sa rau­nioi­ta ja sanoi sit­ten: “Muu­ten hyvä, mut­ta vää­rin sam­mu­tet­tu.” R.K.


Hei­jas­tin puut­tuu joka toi­sel­ta jalankulkijalta

Suo­ma­lai­set suh­tau­tu­vat hei­jas­ti­meen myön­tei­ses­ti, mut­ta Lii­ken­ne­tur­van seu­ran­nas­sa hei­jas­tin löy­tyi vain joka toi­sel­ta jalan­kul­ki­jal­ta. Hei­jas­ti­men puut­tu­mi­nen näkyy myös lii­ken­tees­sä, sil­lä 65 pro­sent­tia autoi­li­jois­ta ker­too jou­tu­neen­sa äkki­jar­rut­ta­maan ilman hei­jas­tin­ta liik­ku­neen jalan­kul­ki­jan vuoksi.