Kolumnit

Päät­tä­jäl­tä: Kuul­laan mut­ta kuunnellaanko

Vuon­na 2019 kir­joi­tin kolum­nis­sa­ni Rak­kaus on Rajo­ja mm. seu­raa­vaa: ”Saim­me maa­nan­tai­na aamu­var­hai­sel­la seu­ra­ta upeas­sa pak­kas­sääs­sä täy­del­lis­tä kuun­pi­men­nys­tä. Seu­ra­tes­sa­ni kuun­pi­men­nys­tä Yli-Iin kodis­sa, joka sijait­see met­sän kes­kel­lä kau­ka­na katu­va­lo­jen lois­tees­ta, tun­sin ja tun­nen itse­ni onnek­kaak­si kos­ka olen saa­nut kas­vaa ympä­ris­tös­sä, jos­sa on voi­nut harrastaa….”. 

Lue lisää

Päät­tä­jäl­tä: Oulu on pyöräilykaupunki

Jos Oulus­ta ja seu­dus­ta saa nos­taa jota­kin eri­tyis­tä esil­le ulko­maa­lai­sil­le, se on ehdot­to­mas­ti tal­vi­pyö­räi­ly. Oulu onkin nimet­ty maa­il­man tal­vi­pyö­räi­ly­kau­pun­gik­si. Eikä syyt­tä. Pyö­räi­ly­olo­suh­teet ja liik­ku­mi­sen kult­tuu­ri ovat raken­tu­neet kym­me­ni­sen vuo­sien aika­na näi­hin mittoihin.

Lue lisää

Har­taus: Jee­sus, pahan val­lan voittaja

Paas­ton­ai­ka­na aja­tuk­sem­me siir­ty­vät koh­ti pää­siäis­tä. Tule­va sun­nun­tai on 3. paas­ton­ajan sun­nun­tai. Paas­ton­ai­ka­na muis­te­lem­me Jee­suk­sen tie­tä koh­ti ris­tiä, kär­si­mys­tä, kuo­le­maa ja hautaamista.

Lue lisää

Rent­ta­he­lek­ku: Mak­ka­ran­pais­toa ja kepparikisoja

Stub­bis­ta Suo­men seu­raa­va pre­si­dent­ti. Suku­ni­men­sä meil­lä päin sano­taan kyl­lä Tup­pi. Ei hie­nos­tel­la etu­mai­sil­la ässil­lä, eikä peh­meil­lä b‑kirjaimilla. Kovan moi­nen oli kam­pan­join­ti molem­mil­la ehdok­kail­la vii­mei­set kak­si viik­koa. Haa­vis­tol­la­kin oli mei­nan­nut läh­teä kam­pan­ja­bus­sin mukaan koko­nai­nen parveke!

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Har­taus: Paas­ton­ai­ka alkaa!

Vii­me sun­nun­tai­na oli ensim­mäi­nen paas­ton­ajan sun­nun­tai. Olem­me siis aivan paas­ton­ajan alus­sa. Paas­ton­ai­ka kevääl­lä mer­kit­see sitä, että me olem­me val­mis­tau­tu­mas­sa pääsiäiseen.


Kolum­ni: Kun Suo­mi irtau­tui Venäjästä

Venä­jän val­lan aika­na 1809–1917 vai­kut­ti emä­maal­le tap­piol­li­nen sota kol­me ker­taa rat­kai­se­vas­ti Suo­men val­tiol­li­sen ase­man ja yhteis­kun­nal­lis­ten olo­jen kohen­tu­mi­seen. Nii­den myö­tä avau­tui tilai­suus käyt­tää kei­sa­ri­kun­nan ahdin­koa Suo­men hyväk­si, itse­näis­ty­mi­seen asti.


Päät­tä­jäl­tä: Peli­sään­tö­jä poliit­ti­seen keskusteluun

Olen vii­me aikoi­na poh­ti­nut pal­jon sitä, mik­si me ihmi­set käyt­täy­dym­me, niin kuin käyt­täy­dym­me, kun pitäi­si päät­tää yhtei­sis­tä asiois­ta ja yhteis­kun­nan tule­vai­suu­des­ta. Aikam­me on täyn­nä ris­ti­rii­to­ja, toi­sen osa­puo­len mol­laa­mis­ta ja omia totuuk­sia. Kes­kus­te­lus­ta ei aika ajoin mei­naa tul­la mitään kun­non lopputulosta.



Päät­tä­jäl­tä: Väes­tö­ra­ken­teen muu­tos­ten vai­ku­tuk­sis­ta palvelusuunnitteluun

Suo­mes­sa meneil­lään ole­va väes­tö­ra­ken­teen muu­tos vai­kut­taa var­hais­kas­va­tuk­sen sekä esi- ja perus­o­pe­tuk­sen jär­jes­tä­mi­seen kun­nis­sa. Joka kol­man­nes­sa kun­nas­sa väes­tön enna­koi­daan vähe­ne­vän yli 20 pro­sen­til­la vuo­teen 2040 men­nes­sä, kas­vua­luei­ta ovat vain yli­opis­to­kau­pun­git ja kehyskunnat.