Ran­ta­poh­jas­ta 22.5.1980: Kun yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set alkoi­vat, tuli erääl­le pojal­le soit­to ja siel­tä kuu­lui tädin kysy­mys, että onko sinul­la nyt tie­toa pääs­sä. Poi­ka vas­ta­si rau­hal­li­se­na: “Riip­puu sii­tä, osaa­vat­ko kysyä oikei­ta asioi­ta.” T.U. Kiiminki

Ran­ta­poh­jas­ta 24.4.1980: Ennen kun puhe­li­met oli­vat käsi­vä­lit­tei­siä, oli erääl­lä kyläl­lä jul­ki­nen salai­suus, että kes­kus­nai­nen kuun­te­li aikan­sa kuluk­si puhe­lu­ja. Niin­pä sit­ten ker­ran kak­si naa­pu­ria oli puhe­lin­kes­kus­te­lus­sa ja toi­nen sanoi: “Onpa emän­näl­lä paha ast­ma­vi­ka, että ihan sel­väs­ti kuu­luu huo­ku­mi­nen.” Sil­loin kes­kus­nai­nen menet­ti malt­tin­sa ja huo­maa­mat­taan huusi luu­riin, että “se on vale, että minä aina­kaan nyt oli­sin kuun­nel­lut. H.S Haukipudas