Ylikiiminki

Lapis­sa sodit­tiin 80 vuot­ta sitten

Vaik­ka eril­lis­rau­haan Neu­vos­to­lii­ton kans­sa oli pääs­ty, ja ase­le­po alkoi syys­kuun alus­sa 1944, rie­hui kah­dek­san­kym­men­tä vuot­ta sit­ten Poh­jois-Suo­mes­sa vie­lä Lapin sota, Neu­vos­to­lii­ton val­von­ta­ko­mis­sion edel­lyt­tä­mä sak­sa­lais­ten aja­mi­nen pois Suo­men maaperältä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Pek­ka Ait­ta­kum­pu loik­kaa perussuomalaisiin

Kes­kus­tan kii­min­ki­läi­nen kan­san­edus­ta­ja Pek­ka Ait­ta­kum­pu loik­kaa perus­suo­ma­lai­siin. Asia tuli jul­ki lau­an­tai­na perus­suo­ma­lais­ten tilai­suu­des­sa Oulus­sa, kun puo­lu­een puheen­joh­ta­ja, val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Riik­ka Pur­ra ker­toi, että Ait­ta­kum­pu hakee jäse­nek­si perus­suo­ma­lais­ten eduskuntaryhmään.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Suo­men kansalliskirjailija

Alek­sis Kiveä (1834–1872) pide­tään, voi sanoa yksi­mie­li­ses­ti, Suo­men kan­sal­lis­kir­jai­li­ja­na. Tämä ase­ma perus­tuu eri­tyi­ses­ti hänen romaa­niin­sa Seit­se­män vel­jes­tä, jota sano­taan Suo­men kan­sal­lis­ro­maa­nik­si. Kivi oli kir­jai­li­ja­na ura­nuur­ta­ja, suo­ma­lai­sel­la kau­no­kir­jal­li­suu­del­la ei ennen hän­tä ollut juu­ri­kaan perin­tei­tä. Niin­pä Seit­se­män vel­jes­tä aloit­ti suo­ma­lai­sen romaa­nin his­to­rian, ja hänen näy­tel­män­sä, kirk­kaim­pa­na Num­mi­suu­ta­rit, loi­vat perus­tan suo­ma­lai­sel­le näytelmäkirjallisuudelle. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Savu tuli­kin saaresta!

Ran­ta­poh­jas­ta 6.4.1978: Mies ker­toi­lee lää­kä­ril­le: – Voi­si­ko toh­to­ri antaa vas­taus­ta pul­maa­ni. Minus­ta kun tun­tuu, että olen hevo­nen. – No, onko kau­an­kin sil­tä tun­tu­nut? kysyy lää­kä­ri. – Var­sas­ta asti tie­ten­kin, vas­taa poti­las. A.M. Haukipudas

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää



Kas­ki­puu tuo mark­ki­noil­le lasi­lis­tat­to­mat ovet ensim­mäi­se­nä koti­mai­se­na valmistajana

Yli­kii­min­ki­läi­nen ikku­na- ja ovi­val­mis­ta­ja Kas­ki­puu Oy lan­see­raa uuden Futu­re-ovi­mal­lis­ton­sa Finn­Build 2024 ‑mes­suil­la Hel­sin­gin Mes­su­kes­kuk­ses­sa. Uusis­sa ovis­sa ei ole lain­kaan lasi­lis­to­ja ja ne on varus­tet­tu pii­lo­sa­ra­noil­la. Kas­ki­puu on ensim­mäi­nen koti­mai­nen val­mis­ta­ja, joka tuo mark­ki­noil­le lasi­lis­tat­to­mat ulko-ovet.


Kau­pun­gin­val­tuus­to teki juh­la­pää­tök­sen uudes­ta puistosta

Oulun kau­pun­gin­val­tuus­to kokoon­tui maa­nan­tai­na ensim­mäis­tä ker­taa Oulun kau­pun­gin­ta­lol­la pit­kän remon­tin jäl­keen. Juh­lis­ta­maan mer­kit­tä­vää tapah­tu­maa val­tuus­to päät­ti raken­taa uuden toi­min­nal­li­sen puis­ton kai­ke­ni­käi­sil­le kaupunkilaisille. 


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Maam­me – Suo­men kansallislaulu

Maam­me-lau­lun syn­nyn taus­ta­na oli Euroo­pas­sa 1840-luvul­la voi­mis­tu­nut poliit­tis-kan­sal­li­nen lii­keh­din­tä. Suo­ma­lais-kan­sal­li­nen lii­ke sai ilmai­sun­sa Emil von Qvan­te­nin kir­joit­ta­mas­sa ja Fredrik Paciuk­sen sävel­tä­mäs­sä Suo­men lau­lus­sa vuo­del­ta 1844 (”Kuu­le kuin­ka soit­to kai­kuu, Väi­nön kan­te­lees­ta raikuu…”).