Ylikiiminki

Monen­lais­ta murinaa

Ran­ta­poh­jas­sa 26.5.1977: Pik­ku­tyt­tö oli kuul­lut naa­pu­rin isän­tää sanot­ta­van papak­si. Niin tyt­tö meni koti­aan ja sanoi, että eihän tuo naa­pu­rin isäntä.….. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Joki­var­ret koros­ta­vat Oulun moni­puo­lis­ta kulttuuriympäristöä

Kult­tuu­riym­pä­ris­tö on ihmi­sen muok­kaa­maa ympä­ris­töä, joka sisäl­tää kult­tuu­ri­ses­ti mer­kit­tä­viä piir­tei­tä, kuten raken­nuk­sia, mai­se­mia ja arkeo­lo­gi­sia koh­tei­ta. Kult­tuu­riym­pä­ris­tö vah­vis­taa alu­eel­lis­ta iden­ti­teet­tiä ja säi­lyt­tää aluei­den arvoa. Par­haim­mil­laan se on voimavara. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Joet koh­ti tulvakorkeuksia

Läm­pe­ne­vä sää ja sateet nos­ta­vat joet tul­va­kor­keuk­siin Poh­jois-Poh­jan­maal­la täl­lä vii­kol­la. Jokien ja jär­vien pin­nat nouse­vat, kun lumet sula­vat ja ennus­te­tut alku­vii­kon vesi­sa­teet vauh­dit­ta­vat nousua.

Lue lisää

Kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Vesa­lan koululla

Vesa­lan yksi­kön opet­ta­ja Elias Huh­ta­la orga­ni­soi hie­non ja mie­len­kiin­toi­sen aamu­päi­vän. Pudas­jär­vi­nen kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Yli­kii­min­gin kou­lul­la Vesa­lan yksi­kös­sä. Tapah­tu­maan osal­lis­tui­vat Vesa­lan yksi­kös­tä 4–6 luok­kien oppi­laat ja Yli­kii­min­gin yksi­kös­tä kaik­ki vitosluokkalaiset. 



SM-menes­tys­tä latinalaistansseista

Yli­kii­min­ki­läis­läh­töi­nen Mir­va Nätyn­ki tans­si itsel­leen nel­jä kul­ta­mi­ta­lia FDO:n (Fin­nish dance orga­niza­tion) jär­jes­tä­mis­sä Lati­no Show IKM&SM ‑kil­pai­luis­sa, jot­ka tans­sit­tiin Jär­ven­pääs­sä huh­ti­kuun puolivälissä.


Kan­sal­lis­ta vete­raa­ni­päi­vää vie­te­tään lauantaina

Kan­sal­lis­ta vete­raa­ni­päi­vää vie­te­tään lau­an­tai­na 27.4. monin juh­lal­li­suuk­sin. Hau­ki­pu­taan kir­kos­sa on har­taus­het­ki kel­lo 10, jon­ka jäl­keen ohjel­mas­sa on lip­pu­var­tio ja sep­pe­leen las­ku san­ka­ri­muis­to­mer­kil­lä. Yhtei­sen sep­pe­leen las­ke­vat Tam­men­leh­vän perin­ne­työn Hau­ki­pu­taan toi­mi­kun­ta ja Hau­ki­pu­taan seurakunta. 


Kir­ja: Teks­tii­li­kä­si­työn his­to­ri­aa nykyvinkkelistä

Tie­to­kir­jai­li­ja, kas­viar­keo­lo­gi ja bio­lo­gi sekä neu­lo­ja ja neu­le­suun­nit­te­li­ja Tei­ja Alan­ko läh­ti tut­ki­mus­mat­kal­le koh­ti teks­tii­li­kui­tu­jen ja kudel­mien juu­ria. Aja­tuk­se­na hänel­lä oli koo­ta tie­toa ja samal­la oppia lisää van­ho­ja käsi­työ­tai­to­ja. Mat­kal­ta men­nei­syy­teen syn­tyi Vas­ta­pai­no-kus­tan­ta­mon jul­kai­se­ma kir­ja Nok­kos­vil­laa ja värt­ti­nän­keh­riä — Tari­na teks­tii­li­kä­si­työn historiasta.