Miten käy maatilojen?
On tullut selväksi, että älyttömyyksiin noussut sähkön hinta saa paitsi kotitaloudet myös urheiluseurat ja monet muut toimijat miettimään kauhuissaan tulevaa…
Lue lisääOn tullut selväksi, että älyttömyyksiin noussut sähkön hinta saa paitsi kotitaloudet myös urheiluseurat ja monet muut toimijat miettimään kauhuissaan tulevaa…
Lue lisääKuinka monta kertaa viikossa sähkösauna pöhisee ja suihku suhisee? Kuluuko lämmitä vettä tarpeettoman paljon? Kärsisikö huoneenlämpöä alentaa muutamalla asteella talven tullen? Entäpä katuvalot? Onko niiden tarpeen loistaa ja valaista usein jopa autioita katuja iltamyöhällä? Tarvitseeko mainosvalojen loimottaa yöllä?
Lue lisääViime aikojen ukkosmyräkät eivät jättäneet ketään sanattomaksi. Salama- ja myrskybongarille ukkospäivä on juhlapäivä, ukkosta pelkäävälle kauhunhetki. Itse sain tartunnan ukkosen…
Lue lisääEläköön pitkä ja lämmin syksy. Toivottavasti pysyt sellaisena, kuin olet nyt. Sopivasti sadetta, riittävästi lämpöä, ihania syyspimeitä öitä ja kasteisia…
Lue lisääOpiskelijoilla on aina helppoa ja hauskaa, eikö niin? Sitä vain ravataan bileissä, käydään yhdellä luennolla ja saadaan tutkintotodistus käteen. Kesällä…
Ensimmäisen luokan luokkakuvani on liimattu pahville. Ehkä se on siksi säilynyt niin hyvin. Jos katson vain itseäni ja pukeutumistani voisi luulla, että on sateinen syksy, sillä minulla on kumisaappaat jalassa. Kenelläkään muulla ei ole, vaan nauhakengät, tennareita ja muita. Muistan kyllä että kuva otettiin keväällä. Nyt siellä joku naureskelee, että Keväjärvi ei osannut solmia kengännauhojaan 7–8‑vuotiaana. Syynä oli kuitenkin se, että minulla oli aina erittäin kiire tuon ikäisenä ja kumpparit sai nopeasti jalkaan.
Olen kuullut kymmeniä kertoja, kun opettajana toimivien ystävieni kesäloman pituutta ihmetellään, kadehditaan sekä joskus jopa halveksutaan. Aivan kuin he eivät olisi juuri olleet kasvattamassa 10 kuukautta meidän muiden jälkikasvua tutkinnon vaativuuteen nähden huonolla palkalla. Opettajien työ ei lopu kello 13, kun osa lapsista pääsee koulusta. Sen jälkeen vastataan Wilma-viesteihin, suunnitellaan seuraavat tunnit valmiiksi ja jos aikaa jää, opettaja voi jopa keretä ensimmäistä kertaa päivän aikana vessaan.
Hirvikantaa harvennetaan Suomen mantereella säädellysti joka vuosi, jotta eläinten määrä ei kasva hallitsemattomasti. Merellä asiat tuntuvat olevan toisin. Esimerkiksi Perämerellä hylkeitten määrä on noussut jopa 25 000:een. Se on aivan liikaa.
Loma on ihanteellista aikaa vaihtaa suunnitelmia, tehdä äkkilähtöjä ja tarttua johonkin uuteen. Silloin jää toki jotain suunniteltua tekemättä, mutta tilalle…
Jostain ihmeestä suomalaiset alkoivat 1800-luvun lopulla ja etenkin 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä löytää aika urheiluharrastuksille. Niitä varten ryhdyttiin perustamaan runsain mitoin myös urheiluseuroja. Innostuksen täytyi olla suurta, mutta varmasti urheilua myös paheksuttiin joutavana ajankäyttönä – nekin ponnistukset olisivat hyödyttäneet enemmän työnteossa!