Toimittajalta

Nei­ti Kevät uskal­tau­tui esiin toden teol­la pää­siäi­sen aika­na. Poh­joi­ses­sa­kin Suo­mes­sa saa­tiin naut­tia aurin­gon­pais­tees­ta ja muka­van läm­pi­mis­tä ilta­päi­vis­tä. Moni läh­ti ladul­le. Itse hak­ka­sin hal­ko­ja mökil­lä. Hiki tuli.

Vaa­li­hu­li­nan väis­tyes­sä uutis­vir­ras­ta vapau­tuu pik­ku­hil­jaa tilaa kevät­tä entei­le­vil­le sisäl­löil­le.  Poh­­jois-Poh­­jan­­maan ELY-kes­­kus­­kin jul­kai­si jo ensim­mäi­set tul­vaen­nus­teen­sa kulu­val­le kevääl­le. Kevät­tul­via odo­te­taan saapuvaksi…

Onnek­si olkoon hyvä äänes­tä­jä ja ehdo­kas – niin edus­kun­taan pääs­syt kuin ulko­puo­lel­le­kin jää­nyt – olit­te muka­na toteut­ta­mas­sa suo­ma­lais­ta kan­san­val­taa. Äänet saa­tiin antaa aina­kin poh­joi­ses­sa Suo­mes­sa kau­niis­sa tal­vi­sääs­sä, ja äänes­tys­pro­sent­ti nousi koh­tuul­li­sen korkealle.

Ran­ta­poh­jan toi­mit­ta­jat kysy­vät lähi­päi­vien aika­na alu­een turuil­la ja toreil­la sii­tä, mikä on koh­dal­le sat­tu­neen äänes­tä­jän mie­les­tä tär­kein asia, joka päät­tä­jien pitää hoi­taa kun­toon ensi vaa­li­kau­del­la. Kysy­mys esi­te­tään myös Ran­ta­poh­jan Face­book-sivul­la. Kii­tos, hyvät ihmi­set, kun autat­te mei­tä vastaamalla.

Onhan sii­tä meil­lä koto­na puhut­tu. Muu­ta­mia toi­mia pitäi­si teh­dä säh­kö­kat­kon tai muun har­mi­ti­lan­teen varal­ta. Mitäs ne oli­vat­kaan. Vet­tä ja kui­va­muo­naa, paris­to­ra­dio ja tas­ku­lamp­pu­ja ehkä useam­pia­kin ja vara­pat­te­rei­ta. Pitäi­si­kö olla jokin kaa­su­lai­te ruo­an lait­ta­mis­ta ja sen läm­mit­tä­mis­tä var­ten. Pal­jon­ko nii­tä polt­to­pui­ta oli­kaan. Monek­si­ko päi­väk­si näi­tä kaik­kia pitäi­si varata.

Olen jo jät­tä­nyt muu­ta­man kir­jan kes­ken­kin, sil­lä mikään tari­na ei tun­nu tem­paa­van minua täy­sil­lä mukaansa.

Asut­ko uuti­se­rä­maas­sa tai ken­ties sel­lai­sen lie­peil­lä? Et aina­kaan vie­lä. Suo­mes­sa ei ole vie­lä aluei­ta, joil­la ei toi­mi­si jotain pai­kal­lis­leh­teä tai muu­ta medi­aa. Isos­sa maa­il­mas­sa uuti­se­rä­mai­ta jo on. Sel­lai­sil­ta alueil­ta jää­vät uuti­set ja ihmis­ten tari­nat ker­to­mat­ta. Toki Suo­mes­sa­kin on aluei­ta, joi­hin median kat­se yltää harvoin.

Puhe­lin kilah­taa saa­pu­neen vies­tin mer­kik­si. Avaan vies­tin ja yllä­tyn. Sii­nä lukee vain “Kii­tos.” Muis­tu­tin vel­jeä­ni äitim­me tule­vas­ta syn­ty­mä­päi­väs­tä ja sii­nä vas­taus. Tyly ja kyl­mä pelk­kä kii­tos. Mis­sä ovat emo­jit, joi­den perus­teel­la tie­dän vel­je­ni ole­van kii­tol­li­nen muis­tu­tuk­ses­ta sekä iloi­nen tär­keäs­tä tapah­tu­mas­ta? Hymiöi­den ja emo­jien käyt­tö on yleis­ty­nyt äly­pu­he­li­mien ja eri­lais­ten vies­ti­so­vel­lus­ten myö­tä ja nyt pelk­kä asia­pi­toi­nen ja kie­lio­pil­li­ses­ti oikein kir­joi­tet­tu vas­taus voi tun­tua louk­kaa­val­ta eten­kin kes­ki-ikäis­ten ja sitä nuo­rem­pien vies­ti­jöi­den keskuudessa.