Nämä kou­lut ovat lak­kau­tusu­han alla

Kii­min­gis­sä sijait­se­van Yli­ky­län yksi­kön oppi­las­mää­rä on 69 ja se toi­mii Hut­tu­ky­län kou­lun sivu­yk­sik­kö­nä. Etäi­syys pää­kou­lun ja sivu­yk­si­kön välil­lä on noin vii­si kilo­met­riä. Kou­lus­sa on kou­lu­kul­je­tuk­sen pii­riin kuu­lu­via oppi­lai­ta. Yli­ky­län yksi­kös­sä on kol­me opet­ta­jaa ja se tar­jo­aa yhdys­luok­kao­pe­tus­ta. Kou­lu toi­mii kylän pal­ve­lui­den kes­kuk­se­na ja sosi­aa­li­se­na koh­taa­mis­paik­ka­na. Alus­ta­van arvion mukaan Yli­ky­län raken­nus on pie­ni­muo­toi­sen kor­jauk­sen tar­pees­sa vuon­na 2025 ja isom­man perus­pa­ran­nuk­sen tar­pees­sa noin vuon­na 2035.

Lue lisää

Ehdo­ka­se­sit­te­ly: Suvi Röntynen

Ikä: 41

Puo­lue: Vasemmistoliitto.

Asuin­paik­ka: Martinniemi.

Per­he­suh­teet: Avio­mies ja kol­me perus­kou­lui­käis­tä ole­vaa las­ta sekä koira.

Ammat­ti: Ravintolapäällikkö.

Har­ras­tuk­set: Luke­mi­nen ja käsityöt.

Mot­to: Toi­min­nan nainen. 


Ehdo­ka­se­sit­te­ly: Esa Aalto

Nimi: Esa Aal­to. Ikä: 40. Puo­lue: Vih­reät. Asuin­paik­ka: Kel­lo. Per­he­suh­teet: Nai­mi­sis­sa, 3 las­ta. Ammat­ti: Bio­lo­gi, Filo­so­fian toh­to­ri. Har­ras­tuk­set: Moni­puo­li­nen lii­kun­ta ja urhei­lu sekä…



Ehdo­ka­se­sit­te­ly: Joni Meriläinen

Nimi: Joni Meri­läi­nen. Ikä: 37. Puo­lue: SDP. Asuin­paik­ka: Jää­li. Per­he­suh­teet: Nai­mi­sis­sa. Per­hee­seen kuu­luu vai­mo ja koi­ra. Ammat­ti: Jär­jes­tö­koor­di­naat­to­ri. Har­ras­tuk­set: Per­ho­ka­las­tus, ulkoi­lu, luon­nos­sa liikkuminen.…



Ehdo­ka­se­sit­te­ly: Pek­ka Aittakumpu

Nimi: Pek­ka Ait­ta­kum­pu. Ikä: 41. Puo­lue: Kes­kus­ta. Asuin­paik­ka: Kii­min­gin Yli­ky­lä. Per­he­suh­teet: Tii­­na-vai­­mo ja kah­dek­san las­ta. Ammat­ti: Kan­san­edus­ta­ja, pas­to­ri. Har­ras­tuk­set: Lii­kun­ta, lukeminen,…


Ehdo­ka­se­sit­te­ly: Pent­ti Kupari

Nimi: Pent­ti Kupa­ri. Ikä: 50. Puo­lue: Vapau­den liit­to. Asuin­paik­ka: Yli-Ii. Per­he­suh­teet: Avio­lii­tos­sa. Ammat­ti: Myyn­ti­neu­vot­te­li­ja Diplo­mi-insi­nöö­ri. Har­ras­tuk­se: Luon­nos­sa liik­ku­mi­nen, lii­kun­ta, kirjoittaminen…


Jää­ra­veis­sa pää­osas­sa ovat hevo­set ja hyvä fiilis

Illin­su­van­non jääl­lä seu­rat­tiin lau­an­tai­na jän­nit­tä­viä jää­ra­ve­ja san­koin jou­koin. Ran­ni­kon Hevos­seu­ran jär­jes­tä­mis­sä jää­ra­veis­sa kisat­tiin kuu­den läh­dön ver­ran. Kisay­lei­sön pie­nim­mil­le ohjel­maa oli tar­jol­la myös poni­rat­sas­tuk­sen ja kep­pa­ri­ra­dan muo­dos­sa, ja läm­mik­keek­si saat­toi kios­kis­ta hakea mak­ka­raa tai lättykahvit.


Perin­tei­käs Nelos-Gril­li ava­si oven­sa jäl­leen Iissä

Nelos­tien var­rel­la Iis­sä sijait­se­va legen­daa­ri­nen Nelos-Gril­li on avat­tu asiak­kail­le vuo­den tauon jäl­keen. Per­jan­tai­na pai­kan yrit­tä­ji­nä aloit­ti turk­ki­lais­syn­tyi­nen Tasan Uzu­ner.

– Pyö­ri­täm­me paik­kaa koko per­heen voi­min, muka­na on mie­he­ni Ganim Uzu­ner sekä isä­ni ja äiti­ni, ker­too 32-vuo­tias Tasan Uzuner.

– Olem­me tosi hyväl­lä ja innok­kaal­la mie­lel­lä tart­tu­neet toi­meen. Asiak­kaat ovat löy­tä­mäs­sä pai­kan, iloit­si Tasan. Nyt onkin tär­kein­tä saa­da tie­toa leviä­mään, että paik­ka on avat­tu jälleen.


Se on nyt yhtä riehaa!

Ran­ta­poh­jas­ta 28.3.1974: Poi­ka oli viet­tä­nyt ensim­mäi­sen yön­sä armei­jas­sa. Van­ha kysyy alok­kaal­ta, että miten menee. Alo­kas vas­taa, että kyl­lä­hän tämä lop­pu täs­tä jo menee! A.K. Arkala


Teks­ta­rit

Ehdot­to­mas­ti kaik­ki Iin kun­nas­sa ole­vat ladut on saa­ta­va yhteis­käyt­tö­alueik­si. Onhan se eriar­vois­ta­vaa, ettei­vät käve­li­jät ja pyö­räi­li­jät saa tal­loa latu­ja muu­al­la kuin ns. Tasa­maan ladul­la. Myös mopoi­li­joi­den hyväk­sy­mis­tä rei­teil­le lie­nee har­kit­ta­va, kelk­kai­li­jat ovat ilah­dut­ta­vas­ti omak­su­neet yhteis­käy­tön jo vuo­sia sitten. 



Tasa-arvoi­nen kou­lu­tus kuu­luu kaikille

Suo­mi on kuu­lui­sa sii­tä, että meil­lä on mah­dol­li­suus kou­lut­taa itse­ään sosi­aa­li­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta riip­pu­mat­ta. Nykyi­sen hal­li­tuk­sen toi­mes­ta meil­le on teh­ty oppi­vel­vol­li­suu­den laa­jen­ta­mi­nen, joka on toi­me­na his­to­rial­li­nen. Samal­la myös toi­sen asteen opin­nois­ta tuli mak­sut­to­mia. Tavoit­tee­na täl­lä on tur­va­ta kai­kil­le perus­kou­lun päät­tä­neil­le tar­vit­ta­vat tai­dot pär­jä­tä elä­mäs­sään. Kuten ennen­kin suo­ma­lai­sen kou­lu­tuk­sen his­to­rias­sa, tätä­kin tasa-arvoi­seen oppi­mi­seen liit­ty­vää uudis­tus­ta vas­tus­ti poliit­ti­nen oikeisto. 


Kolum­ni: Poh­jois-Nor­ja on nähtävä

Jos halu­aa näh­dä Suo­men luon­nos­ta poik­kea­via mai­se­mia, kan­nat­taa läh­teä Poh­jois-Nor­jaan, tark­kaan ottaen Suo­men ylä­puo­lel­le, jos­sa on Jää­me­ri, vuo­no­ja, jää­ti­köi­tä ja lumi­huip­pui­sia vuo­ria. Tut­tua siel­lä voi­vat olla suo­ma­lais­pe­räi­set kvee­nit sekä saa­me­lai­set molem­mil­le mail­le sekä loheen ja poroon liit­ty­vät asiat.