Toimittajalta: Näennäisdemokratiaa Oulun malliin
Oulun yhteisötoiminta on elänyt muutoksen kourissa jo pitkän aikaa. Käytännöt ja henkilöstö on muuttuneet sellaisella vauhdilla, että asukkaat eivät ole…
Lue lisääOulun yhteisötoiminta on elänyt muutoksen kourissa jo pitkän aikaa. Käytännöt ja henkilöstö on muuttuneet sellaisella vauhdilla, että asukkaat eivät ole…
Lue lisääOulun poliisilaitos valvoi henkilöliikennettä Oulussa ja lähikunnissa torstaina 3.2. Tarkastettuja linja-autoja oli yhteensä 30 kappaletta. Kolmen linja-auton matka keskeytettiin, koska…
Lue lisääOulun kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2030 luotaavan kaupunkistrategian pitkän kaavan mukaan kokouksessaan maanantaina. Liki viisituntisessa kokouksessa käytettiin kaupunkistrategian käsittelyn yhteydessä noin 50 puheenvuoroa ja äänestettiin 16 muutosesityksestä.
Lue lisääOulun johtoryhmä käsitteli tänään keskiviikkona koronatilannetta ja Avin päätöksen mukaisesti poisti yksityistilaisuuksien täyskiellon. Oulun kaupungin johtoryhmä suosittelee kuitenkin, että yksityistilaisuuksia…
Lue lisääHaukiputaan koulu on aloittanut kolme lukuvuotta kestävän Nordplus-yhteistyön norjalaisen Båtsfjordin koulun ja ruotsalaisen, Luulajassa sijaitsevan Björkskataskolanin kanssa. Projektin puitteissa koulun oppilaat pääsevät tutustumaan monipuolisesti Ruotsiin ja Norjaan, kumppanikouluihin ja oppilaisiin sekä kieliin ja kulttuureihin.
Oulun kaupungin yhteisötoiminta kutsuu oululaiset asukasiltoihin vaikuttamaan siihen, miten alueellinen toimintaraha tulisi jakaa. Helmikuussa järjestettävissä asukasilloissa tehdään esitys avustusten jakamisesta. Lopullisen päätöksen toimintarahojen jaosta tekee 21.2. lähidemokratiatoimikunta.
Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut varautuu pahenevaan koronatilanteeseen vähentämällä koronatestausta ja sulkemalla Omahoidon chat-palvelun sekä suoraviestit maanantaista 31.1.lähtien. Toimenpiteiden tarkoitus on turvata…
Aluevaalien tarkastuslaskennassa keskusta sai yhden paikan lisää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon ja perussuomalaiset menetti paikan. Keskustalla on näin aluevaltuustossa 33 paikkaa…
Kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuonna 2023, siirtyy kunnilta niiden omistukseen tai hallintaan tuhansia kiinteistöjä. Suuri osa rakennuksista siirtyy Kuntaliiton mukaan vuokrattuna hyvinvointialueille, mutta osa myydään joko ulkopuoliselle sijoittajalle tai kunnan omalle kiinteistöyhtiölle.
Kuntaliiton mukaan, aluevaalien jälkeisen ennakkotiedon perusteella näyttää siltä, että yli 75 prosenttia valituista on myös kunnanvaltuutettuja. Lisäksi osa valituista hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä saattaa olla kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijoita tai työntekijöitä. Tähän seikkaan Oulun kaupunginhallituksen konsernijaos törmäsi käsitellessään Oulun sote-kiinteistöjen myyntiä. Asia jäi pöydälle jääviyskysymyksien selvittelyn ajaksi.
Puolueiden kannatuksessa Oulun 55 eri äänestysalueella löytyy eroavaisuuksiakin, vaikka valtaosalla alueita keskusta keräsi eniten ääniä ja seuraavaksi eniten kokoomus. Vihreän ja sinisen värin lisäksi äänestyskartalta löytyy kolme punaista äänestysaluetta.
Martinniemen äänestysalueella aluevaalien suosituimmaksi puolueeksi nousi SDP, jonka ehdokkaita kannatti 23,8 prosenttia äänestäneistä. Seuraavaksi eniten kannatusta sai keskusta (20,7%) ja kolmanneksi suosituin oli Vasemmistoliitto (20,0%).
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta 13 yrittäjätaustaista pääsi läpi uuteen 79-jäseniseen aluevaltuustoon. Eniten yrittäjävaltuutettuja on keskustalla ja seuraavaksi eniten kokoomuksella.
Oulun kaupunginhallitus on lähettänyt kaupunkistrategia Oulu 2030:n kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Valtuusto käsittelee ja päättää strategiasta maanantaina 31.1.
Oulun seudun kuntien ja Pohjois-Suomen kannalta tärkeimmät hankkeet puuttuvat eilen julkaistusta väyläverkon investointiohjelmasta kokonaan. Väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022–2029 ei sisällä esimerkiksi Liminka-Oulu kaksoisraidetta, Oulun asemakeskuksen ja ratapihan kehittämistä eikä VT4:n pohjoisten osuuksien kehittämistä.
Historiallisissa vaaleissa paikkansa aluevaltuustossa lunastivat Rantapohjan alueelta keskustan kiiminkiläiset Anneli Näppä (1 497 ääntä), Lauri Nikula (1 089 ääntä) ja Olli Heikkilä (776 ääntä) sekä haukiputaalainen Mirja Vehkaperä (1 233 ääntä). Kokoomukselta läpi pääsivät kiiminkiläinen Pekka Simonen (722 ääntä) ja kellolainen Päivi Hirsso (953 ääntä). Myös Liike Nytin jääliläinen Jussi Arponen (311 ääntä) valittiin aluevaltuustoon.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin 79 edustajaa, joista oululaiset ehdokkaat täyttävät 37 paikkaa. Ehdokkaita vaaleissa oli hyvinvointialueen 30 kunnasta, joista kahdeksan kuntaa jäi ilman valtuustopaikkaa, joukossa Iin kunta.
Keskusta oli Pohjois-Pohjanmaalla vaalivoittaja. Puolue keräsi eniten ääniä kaikissa alueen kunnissa paitsi Oulussa ja Oulaisissa. Oulussa eniten ääniä keräsi kokoomus, 26,2%.