Artikkelit joiden kirjoittaja on Pekka Keväjärvi

Venä­jän lai­ton hyök­käys Ukrai­naan pakot­taa Suo­men­kin tar­kas­te­le­maan vaka­vas­ti maan omavaraisuutta. 

Vla­di­mir Puti­nin joh­ta­man Venä­jän aiheut­ta­mal­la krii­sil­lä on pit­kät jäl­jet koko maa­il­maan ja ne ulot­tu­vat ihmis­ten elä­mään tän­ne Poh­jois-Poh­jan­maal­le asti. Mut­ta toi­sin kuin Ukrai­nas­sa on tapah­tu­nut jo vuo­des­ta 2014 asti, tääl­lä ei kukaan onnek­si kuole.

Kun on viet­tä­nyt töis­sä kah­dek­san tun­tia tie­to­ko­neen ruu­dun ääres­sä ja koto­na kol­me lisää tele­vi­sion välk­kees­sä, ei tie­dä pahas­sa maa­il­mas­sa ole­van­sa­kaan. Ja kun koti­väes­tä jokai­nen saat­taa kat­sel­la omaa ruu­tu­aan eli tele­vi­sio­ta, tie­to­ko­net­ta, padia tai äly­pu­he­lin­ta, niin voi sanoa että jokai­sel­la on toti­ses­ti oma digikuplansa.

En tie­dä oli­ko ennen kaik­ki parem­min, mut­ta monel­la suo­ma­lai­sel­la kir­kon­ky­läl­lä on koet­tu val­ta­va muu­tos muu­ta­man vii­me vuo­si­kym­me­nen aika­na. 90-luvun pank­ki­krii­si vei kylä­ku­vas­ta useim­pien pank­kien kont­to­rit ja 2000-luku vii­mei­sen­kin. 80- ja 90-luvuil­la alet­tiin lak­kaut­taa sivu­ky­lien kou­lu­ja ja oppi­laat työn­net­tiin bus­sei­hin, kun ope­tus kes­ki­tet­tiin kir­kon­ky­läl­le. Samoil­ta sivu­ky­lil­tä lop­pui­vat kaup­pa­pal­ve­lut ja lopul­ta kaup­pa­pal­ve­lu­jen tar­jon­ta on supis­tu­nut kirkonkyliltäkin.

Pekin­gin tal­vio­lym­pia­lais­ten ava­jai­set pide­tään huo­men­na, ja joit­ten­kin lajien osal­ta kisat ovat­kin jo alka­neet. Kiso­jen päät­tä­jäi­set ovat 20. päi­vä hel­mi­kuu­ta. Jän­ni­tyk­sen het­kiä on luvas­sa suo­ma­lai­sil­le eten­kin hiihtolajeissa.

Onnek­si olkoon kaik­ki alue­vaa­leis­sa ehdol­la olleet ja toki eri­tyi­ses­ti vali­tut. Olit­te arvok­kaal­la asial­la eli muka­na toteut­ta­mas­sa suo­ma­lais­ta demo­kra­ti­aa. Ja kii­tos myös meil­le äänes­tä­jil­le, jot­ka emme tosin innos­tu­neet näis­tä ensi ker­taa jär­jes­te­tyis­tä vaa­leis­ta niin pal­jon kuin oli­si ehkä toi­vot­tu. Äänes­tys­pro­sent­ti nousi kui­ten­kin lähem­mäs viit­tä­kym­men­tä eikä luku alka­nut pahim­pien ennus­tei­den mukai­ses­ti kol­mo­sel­la. Me äänes­tä­jät­kin olim­me muka­na toteut­ta­mas­sa suo­ma­lais­ta kansanvaltaa.

Sun­nun­tai­na valit­ta­vis­ta alue­val­tuus­tois­ta ja nii­den val­tuu­te­tuis­ta muo­dos­tuu ajan mit­taan erit­täin mer­kit­tä­viä val­lan­käyt­tä­jiä alueil­laan. Vaik­ka laki sää­te­lee­kin pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­tä, jää val­tuus­toil­le pal­jon sanan­val­taa sii­hen, miten pal­ve­lut jär­jes­te­tään ja mis­tä nii­tä saa. Uudet val­tuus­tot ovat koko Suo­men tasol­la ohjaa­mas­sa jopa 20 mil­jar­din euron vuo­sit­tais­ta käyt­töä. Niin ollen ei ole lain­kaan yhden­te­ke­vää, ket­kä ovat teke­mäs­sä pää­tök­siä täs­sä uudes­sa organisaatiossa.

Vuon­na 2023 alkuun pää­se­vä uusi sote tuo aivan uuden vai­heen suo­ma­lais­ten kun­tien elä­mään, kun ras­kaat sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan menot siir­ty­vät val­tion kon­tol­le. Samal­la kun­nat menet­tä­vät yli 20 mil­jar­dia eri­lai­sia val­tiol­ta saa­tu­ja tulo­ja. Kun­tien omal­le vas­tuul­le jää päi­vä­hoi­don, kou­lu­jen ja vapaa-ajan pal­ve­lu­jen järjestäminen.

Vuo­si 2021 on ohi aivan koh­ta, mut­ta mitä tapah­tuu­kaan ensi vuon­na. Voin ennus­tel­la, että vuo­des­ta 2022 tulee monin tavoin saman­lai­nen kuin vuo­des­ta 2021.

Sää­en­nus­te ker­too, että tänään vilk­kaim­man jou­lun meno­lii­ken­teen päi­vä­nä sataa maas­sa monin pai­koin lun­ta. Kuin­ka pal­jon, se jää nähtäväksi.

Mik­si äänes­tä­mi­sen tam­mi­kuun alue­vaa­leis­sa pitäi­si kiin­nos­taa. No vaik­ka­pa sik­si, että tule­vat alue­val­tuus­tot käsit­te­le­vät juu­ri nii­tä asioi­ta, joi­ta suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa moi­ti­taan eni­ten eli jul­ki­sia ter­veys- ja sosi­aa­li­pal­ve­lu­ja. Ei ole yhden­te­ke­vää, kuka niis­tä päät­tää ja miten Poh­jois-Poh­jan­maan­kin hyvin­voin­tia­lu­een mil­jar­di­luo­kan varat ohjautuvat.

Itse­näi­syys­päi­vän alla vie­tet­tiin 3.12. Osta työ­tä Suo­meen ‑päi­vää. Meil­tä monel­ta se tai­si men­nä ohi.