Ensi sun­nun­tai­na vie­täm­me Suo­mes­sa äitien­päi­vää. Se kuu­luu kevää­seen. Ansait­tu­na juh­la­päi­vä­nä äidit saa­vat lah­jo­ja. Ken­ties äidit saa­vat oikean lepo­päi­vän. Jo maa­il­mal­le läh­te­neet lap­set tule­vat mah­dol­li­suuk­sien­sa mukaan käy­mään lapsuudenkodissaan.

Jaa­has. Kat­so­taan­pa ensi vuo­den kalen­te­ria. Näi­hin aikoi­hin ensi vuon­na on juu­ri käy­ty Suo­mes­sa edus­kun­ta­vaa­lit. Jos vaa­lit oli­si­vat sat­tu­moi­sin tänä kevää­nä, var­si­nai­nen vaa­li­päi­vä oli­si ollut vii­me sunnuntaina.

Tätä­hän sitä nyt on päh­käil­ty meil­lä ja ehkä teil­lä­kin. Joko sitä toh­ti­si alkaa ajaa kesä­ren­kail­la. Parem­pi puo­lis­ko sitä meil­lä jo kii­reh­ti, mut­ta sain vii­vy­tet­tyä aina­kin pää­siäi­sen yli. Yöl­lä on ollut pak­ka­sia ja ken­ties autol­la käy­dään pää­siäi­sen aikaan Lapin suun­nal­la. Ja oli­si sää­en­nus­te vaik­ka mikä, niin kyl­lä siel­lä aina­kin jois­sain pai­koin on liu­kas­ta. Näin ajat­te­len kai­ken varalta.

Täs­tä on jo vuo­sia aikaa. Tapah­tu­nee­ko kaik­ki yhä näin. En tiedä.

Tapa­sin 90-luvun laman aikoi­hin Ali­val­tio­sih­tee­ri ‑pop­poon ja tein heis­tä yhteis­haas­tat­te­lun. Kyl­lä­hän moni aikui­nen hei­dät muis­taa ja hehän näky­vät yhä esi­mer­kik­si Ylen toi­mit­ta­ji­na. Koo­mik­ko Simo Frangé­nis­ta on tul­lut kestojulkkis.

Muis­ti­ku­va ehkä kym­me­nen vuo­den takaa. Iso­van­hem­pi on kyläi­le­mäs­sä 9–10-vuotiaan lap­sen­lap­sen­sa kans­sa. Tyt­tö penää mum­mol­taan kän­nyk­kää sil­lä pela­tak­seen. Mum­mo ei anna. Lap­si saa rai­vo­koh­tauk­sen. Tilan­teen rau­hoit­ta­mi­sek­si kän­nyk­kä pää­tyy lap­sen käsiin. Hän kes­kit­tyy pelaa­mi­seen lop­pu­ky­läi­lyn ajaksi.