Artikkelit joiden kirjoittaja on Pekka Keväjärvi

Ensi vii­kon lopul­la tulee kulu­neek­si vuo­si sii­tä, kun Venä­jä hyök­kä­si Ukrai­naan. Moni meis­tä kysyy yhä, että mik­si. Jär­jel­lis­tä seli­tys­tä ei ole, jos asi­aa poh­tii län­si­mai­sen arvo­poh­jan kaut­ta. Itse asias­sa Venä­jän mat­kan var­rel­la muut­tu­vat perus­te­lut tun­tu­vat yhä harhaisemmilta.

Myös sitou­tu­mat­to­man pai­kal­lis­leh­den, kuten Ran­ta­poh­jan, suo­ra­nai­siin vel­vol­li­suuk­siin kuu­luu olla osa maan tär­kein­tä kan­san­val­lan tapah­tu­maa eli edus­kun­ta­vaa­le­ja. Leh­ti ei ole vaa­leis­sa toi­mi­ja, mut­ta rapor­toi­ja ja taus­to­jen ker­to­ja se on. Onkin ehkä syy­tä ker­toa muu­ta­mia asioi­ta, mihin aiom­me Ran­ta­poh­jas­sa keskittyä.

Kes­kus­te­lua Suo­men met­sis­tä ja sii­tä, mihin nii­tä saa käyt­tää sekä nii­den tilas­ta, käy­dään nyt vai­meam­pa­na kuin ehkä pari kuu­kaut­ta sit­ten. Lie­kö syy­nä se, että edus­kun­ta­vaa­lit lähestyvät.

Yli­kii­min­gis­sä ollaan ajau­tu­mas­sa ikä­vään tilan­tee­seen kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan suh­teen, jos kil­pai­lu­tus­asiat Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lu­een (Poh­de) kans­sa eivät sel­viä. Tyh­jän pääl­le on jää­mäs­sä jopa kym­me­niä työ­toi­min­nan asiak­kai­ta. Työ­toi­min­ta on ollut monel­le tär­keä kiin­ne­pis­te elä­mäs­sä ja pon­nis­tus­lau­ta itsen­sä kehit­tä­mi­seen ja työllistymiseen.

Joku kysyi, että kuin­kas se tele­vi­sio­ton tam­mi­kuu sujuu. Ker­roin tele­vi­sio­paas­tos­ta täl­lä pai­kal­la tam­mi­kuun alus­sa. Kii­tos hyvin, ja sil­lä on ollut vai­ku­tus­ta moneen asiaan.

Kai­voin­pa esiin Ran­ta­poh­jan vuo­si­ker­ran vuo­del­ta 2019. Suo­mes­sa käy­tiin sil­loin vii­mek­si edus­kun­ta­vaa­lit. Taka­na oli Sipi­län hal­li­tuk­sen kausi. Kes­kus­ta oli voit­ta­nut vaa­lit vuon­na 2015. Hal­li­tus oli kes­kit­ty­nyt maan talou­den kun­toon saa­mi­seen. Kehi­tys oli ollut talous­mie­les­sä hyvää, mut­ta eivät­hän sii­hen kaik­ki tie­ten­kään olleet tyytyväisiä.

Vuo­den­vaih­de on lupaus­ten aikaa. Joku päät­tää aloit­taa laih­dut­ta­mi­sen ja ehkä sii­hen liit­tyen kun­to­kuu­rin. Toi­nen päät­tää lopet­taa tupa­koin­nin tai kar­kin­syön­nin – kuten vii­me vuon­na­kin – ja kol­mas on tam­mi­kuun tipat­to­mal­la. Nel­jäs lupaa olla enem­män yhtey­des­sä ystä­viin­sä, lap­siin­sa tai van­hem­piin­sa. Lupauk­sia on monenlaisia.

Ovat­ko asiat parem­min vuon­na 2023 kuin vuon­na 2022. Aina kan­nat­taa olla toiveikas.

Jou­lu­lau­luis­sa tois­tu­vat toi­veet kau­niis­ta, val­keas­ta jou­lus­ta. En tie­dä, ovat­ko lau­lu­maa­ka­rit jou­tu­neet kos­kaan lumi­töi­hin, mut­ta joka tapauk­ses­sa eili­saa­mu­na tuli mie­leen, että riit­tää jo, kii­tos. Herä­sin nel­jän aikoi­hin ja tote­sin, että tämä kes­ki­viik­ko alkaa lumi­töil­lä. Muu­ten en oli­si pääs­syt autol­la pihas­ta pois. Sade oli alka­nut jo edel­li­se­nä päi­vä­nä. Se tuot­ti ihan kun­non aamujumpan.

Onnit­te­lut myös tääl­tä syr­jä-Oulus­ta tule­val­le Oulun kau­pun­gin­joh­ta­jal­le Sep­po Mää­täl­le kevääl­lä alka­vas­ta uudes­ta pes­tis­tä. Hom­maa var­mas­ti riit­tää. Älä unoh­da, että Oulu on laa­ja ja monimuotoinen.

Suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta on muut­tu­nut pal­jon sadan vuo­den aika­na ja samoin ovat muut­tu­neet myös urhei­lu­har­ras­tuk­set. Laje­ja tulee jat­ku­vas­ti uusia ja nii­den har­ras­ta­jat kään­ty­vät mones­ti pai­kal­lis­ten urhei­luseu­ro­jen puo­leen saa­dak­seen mah­dol­li­suuk­sia lajin­sa harrastamiseen. 

Nyt on suo­ma­lai­suut­ta ilmas­sa. Huo­men­na muis­te­taan suo­ma­lai­sen työn tär­keyt­tä viet­tä­mäl­lä Osta työ­tä Suo­meen-päi­vää, ensi vii­kon tiis­tai­na juh­li­taan itse­näi­syyt­tä ja ensi vii­kon tors­tai­na vie­te­tään Jean Sibe­liuk­sen ja suo­ma­lai­sen musii­kin päivää.