Artikkelit joiden kirjoittaja on Pekka Keväjärvi

Krii­sin pit­kät jäljet

Vla­di­mir Puti­nin joh­ta­man Venä­jän aiheut­ta­mal­la krii­sil­lä on pit­kät jäl­jet koko maa­il­maan ja ne ulot­tu­vat ihmis­ten elä­mään tän­ne Poh­jois-Poh­jan­maal­le asti. Mut­ta toi­sin kuin Ukrai­nas­sa on tapah­tu­nut jo vuo­des­ta 2014 asti, tääl­lä ei kukaan onnek­si kuole.

Lue lisää

Onnis­tui­si­ko ruutupaasto?

Kun on viet­tä­nyt töis­sä kah­dek­san tun­tia tie­to­ko­neen ruu­dun ääres­sä ja koto­na kol­me lisää tele­vi­sion välk­kees­sä, ei tie­dä pahas­sa maa­il­mas­sa ole­van­sa­kaan. Ja kun koti­väes­tä jokai­nen saat­taa kat­sel­la omaa ruu­tu­aan eli tele­vi­sio­ta, tie­to­ko­net­ta, padia tai äly­pu­he­lin­ta, niin voi sanoa että jokai­sel­la on toti­ses­ti oma digikuplansa.


Nyt läh­tee postipalvelukin

En tie­dä oli­ko ennen kaik­ki parem­min, mut­ta monel­la suo­ma­lai­sel­la kir­kon­ky­läl­lä on koet­tu val­ta­va muu­tos muu­ta­man vii­me vuo­si­kym­me­nen aika­na. 90-luvun pank­ki­krii­si vei kylä­ku­vas­ta useim­pien pank­kien kont­to­rit ja 2000-luku vii­mei­sen­kin. 80- ja 90-luvuil­la alet­tiin lak­kaut­taa sivu­ky­lien kou­lu­ja ja oppi­laat työn­net­tiin bus­sei­hin, kun ope­tus kes­ki­tet­tiin kir­kon­ky­läl­le. Samoil­ta sivu­ky­lil­tä lop­pui­vat kaup­pa­pal­ve­lut ja lopul­ta kaup­pa­pal­ve­lu­jen tar­jon­ta on supis­tu­nut kirkonkyliltäkin.


Olym­pia­lai­sis­sa­kin raha ratkaisee

Pekin­gin tal­vio­lym­pia­lais­ten ava­jai­set pide­tään huo­men­na, ja joit­ten­kin lajien osal­ta kisat ovat­kin jo alka­neet. Kiso­jen päät­tä­jäi­set ovat 20. päi­vä hel­mi­kuu­ta. Jän­ni­tyk­sen het­kiä on luvas­sa suo­ma­lai­sil­le eten­kin hiihtolajeissa.


Jyrää­kö Oulu aluevaltuustossa?

Onnek­si olkoon kaik­ki alue­vaa­leis­sa ehdol­la olleet ja toki eri­tyi­ses­ti vali­tut. Olit­te arvok­kaal­la asial­la eli muka­na toteut­ta­mas­sa suo­ma­lais­ta demo­kra­ti­aa. Ja kii­tos myös meil­le äänes­tä­jil­le, jot­ka emme tosin innos­tu­neet näis­tä ensi ker­taa jär­jes­te­tyis­tä vaa­leis­ta niin pal­jon kuin oli­si ehkä toi­vot­tu. Äänes­tys­pro­sent­ti nousi kui­ten­kin lähem­mäs viit­tä­kym­men­tä eikä luku alka­nut pahim­pien ennus­tei­den mukai­ses­ti kol­mo­sel­la. Me äänes­tä­jät­kin olim­me muka­na toteut­ta­mas­sa suo­ma­lais­ta kansanvaltaa.


Hyviä syi­tä äänestää

Sun­nun­tai­na valit­ta­vis­ta alue­val­tuus­tois­ta ja nii­den val­tuu­te­tuis­ta muo­dos­tuu ajan mit­taan erit­täin mer­kit­tä­viä val­lan­käyt­tä­jiä alueil­laan. Vaik­ka laki sää­te­lee­kin pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mis­tä, jää val­tuus­toil­le pal­jon sanan­val­taa sii­hen, miten pal­ve­lut jär­jes­te­tään ja mis­tä nii­tä saa. Uudet val­tuus­tot ovat koko Suo­men tasol­la ohjaa­mas­sa jopa 20 mil­jar­din euron vuo­sit­tais­ta käyt­töä. Niin ollen ei ole lain­kaan yhden­te­ke­vää, ket­kä ovat teke­mäs­sä pää­tök­siä täs­sä uudes­sa organisaatiossa.


Iis­tä vero­pa­ra­tii­si uuden soten myötä?

Vuon­na 2023 alkuun pää­se­vä uusi sote tuo aivan uuden vai­heen suo­ma­lais­ten kun­tien elä­mään, kun ras­kaat sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan menot siir­ty­vät val­tion kon­tol­le. Samal­la kun­nat menet­tä­vät yli 20 mil­jar­dia eri­lai­sia val­tiol­ta saa­tu­ja tulo­ja. Kun­tien omal­le vas­tuul­le jää päi­vä­hoi­don, kou­lu­jen ja vapaa-ajan pal­ve­lu­jen järjestäminen.



Vuon­na 2022

Vuo­si 2021 on ohi aivan koh­ta, mut­ta mitä tapah­tuu­kaan ensi vuon­na. Voin ennus­tel­la, että vuo­des­ta 2022 tulee monin tavoin saman­lai­nen kuin vuo­des­ta 2021.


Jou­lu­miel­tä liikenteeseenkin

Sää­en­nus­te ker­too, että tänään vilk­kaim­man jou­lun meno­lii­ken­teen päi­vä­nä sataa maas­sa monin pai­koin lun­ta. Kuin­ka pal­jon, se jää nähtäväksi.


Alue­vaa­leis­sa­kin on syy­tä äänestää

Mik­si äänes­tä­mi­sen tam­mi­kuun alue­vaa­leis­sa pitäi­si kiin­nos­taa. No vaik­ka­pa sik­si, että tule­vat alue­val­tuus­tot käsit­te­le­vät juu­ri nii­tä asioi­ta, joi­ta suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa moi­ti­taan eni­ten eli jul­ki­sia ter­veys- ja sosi­aa­li­pal­ve­lu­ja. Ei ole yhden­te­ke­vää, kuka niis­tä päät­tää ja miten Poh­jois-Poh­jan­maan­kin hyvin­voin­tia­lu­een mil­jar­di­luo­kan varat ohjautuvat.




Vie­lä se jatkuu

Jos vii­me aikoi­na on tul­lut hil­jai­sem­pia het­kiä kah­vi­pöy­däs­sä, niin syyk­si voi vei­ka­ta – toki arvaat­te mitä – tätä uut­ta koro­na­vi­ruk­sen muun­nos­ta. Sitä poh­tii koko ihmis­kun­ta. Parem­pi sii­tä oli­si puhua, sil­lä se vähen­tää pel­koa. Mut­ta vai­ke­aa­han se on, kun asian­tun­ti­jat­kaan eivät tun­nu tie­tä­vän, mil­lai­nen tämä muun­nos­pö­pö on. 


Koh­ti pai­kal­lis­ta joulua

Kau­pan lii­ton jäsen­ky­se­lyn mukaan kol­man­nes kau­pois­ta odot­taa jou­lu­myyn­nin kas­va­van tänä vuon­na vii­me vuo­teen ver­rat­tu­na. Mer­kit­tä­vä perus­te näke­myk­seen on koro­na­pan­de­mian rajoi­tus­ten pur­ka­mi­nen. Juu­ri täl­lä het­kel­lä ylei­se­nä toi­vee­na on tie­ten­kin se, että vii­me aikoi­na kas­va­nut tar­tun­to­jen mää­rä saa­tai­siin laskuun.


Kuin vie­ras­ta sikaa…

Maa­il­man ilmas­to­ko­kouk­sen jäl­keen on var­maan­kin monen mie­les­tä pyhäin­hä­väis­tys sanoa edes paria myö­tä­mie­lis­tä sanaa tur­peen ener­gia­käy­tön ta muun käy­tön puo­les­ta. Riip­puen aika­tar­kas­te­lus­ta tur­ve on kyl­lä uusiu­tu­va luon­non­va­ra, mut­ta uusiu­tu­mi­nen on pal­jon hitaam­paa kuin esi­mer­kik­si puun.