There’s Something in the Barn on riemastuttava tapaus. Norjalais-suomalaisena yhteistuotantona syntynyt jouluinen kauhukomedia, jonka antagonistin roolia näyttelevät skandinaaviselle kansanperinteelle yhteiset tallitontut – norjalaisittain “nisset”.
Lue lisää
Harva yksittäinen ihminen on vaikuttanut maailmanhistorian kulkuun yhtä vahvasti kuin Napoleon Bonaparte. Legendaarisena sotastrategina tunnettu ranskalaiskenraali nousi ryminällä vallankumouksen jälkeisessä kaaoksessa painivan Ranskan vallan huipulle ja palautti maansa sotilaalliseksi ja poliittiseksi suurvallaksi.
Vuosi 2023 näyttäisi muodostuvan videopeleihin perustuvien elokuvasovitusten merkkivuodeksi. Keväällä Super Mario ‑animaatioseikkailu rikkoi ennätyksiä lippuluukuilla ja HBO:n Last of Us ‑sarja sai jopa kriitikoiden kiitokset. Harva olisi kuitenkaan uskonut, että vuoden kovimmasta ensi-iltaviikon tuloksesta vastaa pieneen indiepeliin perustuva kauhuelokuva Five Nights at Freddy’s.
Aikana jolloin lähes jokaisesta merkittävästä musiikki-ilmiöstä on kohta olemassa elokuva, on kerrassaan virkistävää nähdä vaihteeksi täysin fiktiivinen tarina aiheen tiimoilta. Tuore kotimainen draamakomedia Comeback tarjoaa juuri tällaisen.
Pertti “Spede” Pasanen on instituutio. Vuonna 2001 menehtynyt Pasanen ehti neljä vuosikymmentä kattaneella urallaan paitsi toimia koomikkona kaikissa mahdollisissa joukkoviestimissä, myös luoda massiivisen, täkäläisessä mittakaavassa poikkeuksellisen viihdeimperiumin.
13. huhtikuuta vuonna 1976 tapahtui Suomen rauhanajan tuhoisin onnettomuus. Lapuan patruunatehtaalla sattunut räjähdys vei 40 ihmisen hengen, haavoittaen yli kuuttakymmentä. Moni perhe menetti äitinsä, sillä kuolleista peräti 35 oli naisia.
Tapaus järkytti koko Suomea siinä määrin, että suuret hautajaiset televisioitiin suorana ja jopa presidentti Kekkonen otti osaa niihin. Kuvat vitivalkoisista arkuista ovat piirtyneet monen tuohon aikaan eläneen mieleen.
Historian alkuhämäristä lähtien ihminen on pyrkinyt keksimään yhä tuhoisampia tapoja tappaa toisiaan. Tämän kehityksen looginen päätepiste nähtiin toisen maailmansodan loppupuolella, kun Yhdysvallat esitteli maailmalle atomipommin, tuomionpäivän aseen, joilla ihmiskunta pystyisi halutessaan hankkiutumaan itsestään lopullisesti eroon.
Steven Spielbergin ja George Lucasin luoma seikkaileva arkeologi Indiana Jones kuuluu elokuvahistorian suurimpiin ikoneihin. Kadonneen aarteen metsästäjät (1981), Tuomio temppeli (1984) ja Viimeinen ristiretki (1989) ovat sukupolvea määrittäviä klassikoita, joiden vaikutus näkyy edelleen populaarikulttuurissamme aina sarjakuvista videopeleihin.
Monta eri Spider-Maniä? Michael Keaton Batmaninä? Kaksoisrooleja, aikamatkailua, eri ulottuvuuksia? Siis mitä? Näin kysyy nyt moni. Kyse on multiversumista, vanhasta sarjakuvaperinteestä, joka on tullut ryminällä osaksi elokuvateollisuutta.
Salaliitto Kairossa on erikoislaatuinen tapaus: suomalais-ruotsalais-ranskalaisena yhteistyönä tuotettu, ruotsalaisen Tarik Salehin ohjaama ja kirjoittama, Turkissa kuvattu, arabiaksi puhuttu poliittinen trilleri, joka käsittelee nykypäivän Egyptin yhteiskuntaa.
Harvassa ovat ne alle 50-vuotiaat, jotka eivät ole koskaan kuulleet Super Mariosta. Alunperin kolikkopeliklassikko Donkey Kongissa esiintynyt, vuonna 1983 oman pelinsä saanut viiksekäs putkimies on viihdyttänyt videopelien ystäviä jo neljän vuosikymmenen.
Koulukiusattu tyttö katsoo tuima ilme kasvoillaan kohti kameraa. Edessä avautuu kunnan liikuntahalli, jonne kaikki hänen lukionsa oppilaat – kiusaajat mukaanlukien – ovat kokoontuneet katsomaan salibandyfinaalia. Selässään tytöllä on selkäreppu, jonka sisältä löytyy omatekoinen pommi.
Kukapa olisi uskonut, että vielä 2020-luvullakin tehdään uusia Rocky-elokuvia? Vaikka Sylvester Stallonen esittämä “Italialainen ori” ripusti itse hanskat naulaan jo 2006, on vuodesta 2015 saatu seurata tämän kuuluisimman vastustajan, Apollo Creedin pojan otteita. Nyt teattereihin saapuu jo Creed-sarjan kolmas ja koko sarjan yhdeksäs elokuva.
Kauhuelokuvia on tuotettu Suomessa perinteisesti vähän. Erik Blombergin klassinen Valkoinen peura (1952) palkittiin aikoinaan jopa Cannesin elokuvajuhlilla, mutta sen jälkeen mainittavat tapaukset ovat olleet laskettavissa yhden käden sormilla. Olli Soinion Kuutamosonaatti (1988), Jussi-voittaja AJ Annilan Sauna (2008) ja koronan takia vähälle huomiolle jäänyt Pahanhautoja (2022) ovat toki kaikki elokuvina hyviä, mutta eivät sellaisia hittejä, että maassamme olisi koskaan päässyt syntymään omaa kauhuelokuvabuumia.
Ylikiimingin kupeesta kantautui lauantaiaamupäivällä moottorien ulvonta, kun sadat hevosvoimat rymistelivät Sanginjoen metsätietä. Kyseessä oli Rallisprintin SM-sarjan kauden avausosakilpailu, joka järjestettiin jo totuttuun tyyliin Oulussa.
Koomikko, imitaattori ja viihdetaiteilija Jorma Olavi “Jope” Ruonansuu kuuluu suomalaisen komediaperinteen menestyksekkäimpiin jatkajiin. Esa Pakarisen, Reino Helismaan ja Spede Pasasen jalanjäljissä kulkenut Jope hauskuutti imitoimalla koko kansan tuntemia hahmoja pitkin 1990- ja 2000-lukuja.