Pohjois-Pohjanmaan väestökehitys poikkeaa myönteisesti monista muista Suomen maakunnista. Vaikka syntyvyys on laskenut ja väestö ikääntyy täälläkin, maakunnalla on edelleen vahva nuorten ja työikäisten väestöpohja, joka antaa aikaa valmistautua tulevaisuuden muutoksiin.
– Monessa maakunnassa kamppaillaan jo nyt työikäisen väestön vähenemisen kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on toinen. Meillä on vielä aikaa tehdä viisaita ratkaisuja ja rakentaa tulevaisuutta hallitusti, sanoo maakuntajohtaja Jussi Rämet.
Tilastokeskuksen vuonna 2024 tekemän väestöennusteen mukaan Pohjois-Pohjanmaan väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin 20 000 henkilöllä. Kasvu keskittyy erityisesti Oulun seudulle, mutta koko maakunnan näkökulmasta kehitys on edelleen positiivista.
Vielä merkittävämpi viesti löytyy väestörakenteesta. Pohjois-Pohjanmaan väestön keski-ikä oli vuonna 2025 vain 42,1 vuotta, mikä on Suomen maakunnista toiseksi alhaisin. Väestöpyramidi on edelleen tasapainoinen: nuoria, työikäisiä ja lapsiperheitä on suhteellisesti enemmän kuin useimmissa muissa maakunnissa.
– Vaikka väestö ikääntyy myös Pohjois-Pohjanmaalla, väestön rakenne näyttää edelleen terveeltä sekä nyt että pitkän aikavälin ennusteissa. Se on merkittävä kilpailuetu tilanteessa, jossa suuri osa Suomesta on jo ikääntynyt, Rämet toteaa.
Työvoiman saatavuuden näkökulmasta maakunnan lähtökohdat ovat Pohjois-Pohjanmaan liiton mukaan poikkeuksellisen vahvat. Vuonna 2025 työelämään siirtyviä 20–24-vuotiaita oli noin 2 600 enemmän kuin työelämästä poistuvia 60–64-vuotiaita. Vuoteen 2035 mennessä erotuksen ennustetaan kasvavan lähes 6 600 henkilöön. Vasta 2040-luvulla työvoimasta poistuvien määrä alkaa ylittää työelämään tulevien määrän.
Erityisasiantuntija Ari Näpänkangas muistuttaa, että luvut kertovat ennen kaikkea mahdollisuudesta. Pohjois-Pohjanmaalla työelämään tulee vielä pitkään enemmän nuoria kuin sieltä poistuu, mutta ratkaisevaa on, löytävätkö nuoret paikkansa alueen työmarkkinoilla.
Näpänkangas ja Rämet toteavat maakunnan tulevaisuuden riippuvan myös siitä, kuinka hyvin nuoret kiinnittyvät alueeseen opiskelujen jälkeen.
– Tärkeintä on huolehtia niistä nuorista, jotka ovat syntyneet tai kasvaneet täällä. Kaikkien ei tarvitse jäädä kotiseudulle heti valmistumisen jälkeen, mutta paluun pitää olla houkutteleva vaihtoehto myöhemmin elämässä.
Keinoja tunnetaan jo. Tutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella nuorten alueelle kiinnittymistä vahvistavat laadukas koulutus, monipuoliset harrastus- ja kulttuurimahdollisuudet, toimivat liikenneyhteydet sekä opiskelijoiden ja työnantajien väliset harjoittelu- ja työelämäyhteydet. Mitä vahvemmat siteet nuorella on alueeseen, sitä todennäköisemmin hän myös palaa.
– Tästä syystä meidän on syytä pitää hyvää huolta myös muualta saapuvista opiskelijoista. Pohjois-Pohjanmaa voi tarjota hyvää elämää opintojen jälkeenkin, Rämet muistuttaa.
Hyvän elämän tärkein edellytys on kuitenkin työpaikka, mikä saa Rämetin katsomaan elinkeinoelämän ja yritysten suuntaan. Yritysten pitäisi kyetä luomaan vetovoimaisia työpaikkoja pohjoisessa.
– Meidän pitäisi pitää huolta koko Suomen elinvoimasta, ei vain Etelä-Suomen kasvukeskuksissa. Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki, joka säteilee hyvinvointia koko alueelle. Elämän edellytyksiä ei siis pitäisi tuhota.
Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuus ei ole ongelmaton. Väestö keskittyy yhä vahvemmin Oulun seudulle, ja useat kunnat menettävät väestöään. Tästä syystä maakunnan on pystyttävä nostamaan myös maahanmuuttajien määrää väestössä Jussi Rämetin mielestä. Ilman kotouttamista siinä ei voi onnistua.
Silti kokonaiskuva on monia muita maakuntia valoisampi.
– Pohjois-Pohjanmaan vahvuus on siinä, että meillä on vielä peliaikaa. Siksi juuri nyt kannattaa investoida nuorten hyvinvointiin, osaamiseen ja mahdollisuuksiin rakentaa elämäänsä täällä. Tulevaisuuden tekijät ovat jo olemassa. Meidän tehtävämme on pitää heistä kiinni, Rämet sanoo.


