Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Kuu­kau­den esi­ne: Pui­nen sarvisatula

Ammoi­si­na aikoi­na, kesy­tet­ty­ään hevo­sen, ihmi­nen tote­si, että hevo­sel­la pää­see liik­ku­maan jou­tui­sas­ti kii­peä­mäl­lä sen sel­kään. Nois­ta ajois­ta läh­tien rat­sas­ta­jat ovat muka­vuuk­sien­sa vuok­si kehi­tel­leet eri­lai­sia peh­mus­tei­ta hevo­sen selkään. 

Lue lisää

Kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Vesa­lan koululla

Vesa­lan yksi­kön opet­ta­ja Elias Huh­ta­la orga­ni­soi hie­non ja mie­len­kiin­toi­sen aamu­päi­vän. Pudas­jär­vi­nen kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Yli­kii­min­gin kou­lul­la Vesa­lan yksi­kös­sä. Tapah­tu­maan osal­lis­tui­vat Vesa­lan yksi­kös­tä 4–6 luok­kien oppi­laat ja Yli­kii­min­gin yksi­kös­tä kaik­ki vitosluokkalaiset. 



Päät­tä­jäl­tä: Kuusa­mon­tien perus­pa­ran­nuk­sen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat arvioitavana

Luin ensim­mäi­set poliit­ti­set asia­kir­jat ja suun­ni­tel­mat jos­kus 1980-luvul­la Salois­ten sivu­kir­jas­ton lukusa­lis­sa. Enpä osan­nut perus­kou­lun opp­pi­laa­na tuol­loin aavis­taa, että vie­lä aikui­se­na­kin luki­sin sil­mät kii­luen ase­ma­kaa­va­hank­kei­den selos­tuk­sia, YVA-ohjel­mia tai ympä­ris­tö­lu­pien asiakirjoja.


Seu­ran­ta­lot jää­vät mopen osalle

Suo­mes­sa on noin 2 000 seu­ran­ta­loa. Niis­sä tou­hu­aa tal­koo­lai­si­na ja eri­lai­sis­sa har­ras­tuk­sis­sa ja kokoon­tu­mi­sis­sa val­ta­va mää­rä ihmi­siä. Seu­ran­ta­lot ovat moni­muo­toi­nen ryh­mä eri aika­kausia edus­ta­via talo­ja, joi­ta mm. nuo­ri­so- ja rait­tius­seu­rat, maa­mies­seu­rat, työ­väe­nyh­dis­tyk­set ja urhei­luseu­rat ovat raken­ta­neet kokoon­tu­mis­ti­loik­seen. Van­him­mat säi­ly­neet talot on raken­net­tu 1880-luvul­la. Myös van­ho­ja kan­sa­kou­lu­ja ja mui­ta raken­nuk­sia on muu­tet­tu seu­ran­ta­lo­käyt­töön. Nykyi­sin talot toi­mi­vat kylien ja kau­pun­gi­no­sien kokoon­tu­mis- ja tapah­tu­ma­ti­loi­na. Iis­sä­kin on puo­li­sen­tusi­naa seu­ran­ta­loa eri puo­lil­la kuntaa.


Teks­ta­rit

Olha­van lap­so­sil­le näkyi ole­van kou­lu­kyy­dit kil­pai­lu­tuk­ses­sa. Häm­mäs­te­lin reit­ti­va­lin­taa ja kalus­to­vaa­ti­mus­ta. Lin­ju­ril­la pitäi­si lap­so­sia kul­jet­taa, mut­ta sel­lai­sil­la teil­lä, mis­sä ei voi ajaa edes hen­ki­lö­au­tol­la. Tämä­hän on val­lan mai­nio esi­merk­ki sii­tä, että suun­ni­tel­mat ja näin toten pää­tök­set­kin teh­dään toi­mis­tos­sa tie­to­ko­nei­den taka­na eikä ymmär­re­tä todel­lis­ta asioi­den lai­taa. Sää­lik­si käy jopa kus­kia, jos jou­tuu omal­la lin­ju­ril­la ryt­kyyt­tä­mään kinttupolkuja.


Työt­tö­mien mää­rä jat­koi kas­vua Pohjois-Pohjanmaalla

Poh­jois-Poh­jan­maal­la oli maa­lis­kuun lopus­sa 23 100 työ­tön­tä työn­ha­ki­jaa, mikä on 2 400 työ­tön­tä enem­män kuin vuo­si sit­ten (+12 %). Lomau­tet­tu­jen mää­rä on edel­leen kor­kea ja maa­lis­kuus­sa kokoai­kai­ses­ti lomau­tet tuja oli lähes 3 200. Lomau­tet­tu­jen mää­rä nousi vuo­den 2023 maa­lis­kuus­ta 740 hen­ki­löl­lä ja lomau­tuk­set koh­dis­tui­vat eri­tyi­ses­ti raken­nusa­lal­le kir­ves­mie­hiin ja raken­nus­puusep­piin sekä talon­ra­ken­ta­jiin. Uusien avoi­mien työ­paik­ko­jen tar­jon­nas­sa on näh­tä­vis­sä pudo­tus­ta aiem­paan koko maa­kun­nan alueella.


Mai­nio­ko­ti Sii­rin tun­nel­mia piirroksessa

Jää­li­läi­sen Mai­nio­ko­ti Sii­rin arki näyt­täy­tyy lähi­hoi­ta­ja­na työs­ken­te­le­vän Iina Ker­vi­sen piir­rus­tuk­ses­sa ren­to­na, kodin­omai­se­na, huu­mo­ril­la höys­tet­ty­nä ja lämpöisenä.


SM-menes­tys­tä latinalaistansseista

Yli­kii­min­ki­läis­läh­töi­nen Mir­va Nätyn­ki tans­si itsel­leen nel­jä kul­ta­mi­ta­lia FDO:n (Fin­nish dance orga­niza­tion) jär­jes­tä­mis­sä Lati­no Show IKM&SM ‑kil­pai­luis­sa, jot­ka tans­sit­tiin Jär­ven­pääs­sä huh­ti­kuun puolivälissä.