Artikkelit joiden kirjoittaja on Auli Haapala

Perus­suo­ma­lai­set nousi­vat kär­keen Oulun vaalipiirissä

Edus­kun­ta­vaa­leis­sa perus­suo­ma­lai­set kii­la­si­vat kan­na­tuk­sel­laan ykkö­sek­si Oulun vaa­li­pii­ris­sä. Muu­tos on his­to­rial­li­nen, sil­lä suo­si­tuim­man puo­lu­een paik­kaa on pitä­nyt vuo­si­kym­me­niä kes­kus­ta, joka jäi nyt kak­ko­sek­si, mut­ta tosin aika niu­kas­ti. Perus­suo­ma­lai­set sai­vat vaa­li­pii­rin äänis­tä 25,4 pro­sent­tia ja kes­kus­ta 25,0 pro­sent­tia. Käy­tän­nös­sä ero­tus mer­kit­see 1 119 ään­tä perus­suo­ma­lais­ten hyväksi.


Perus­suo­ma­lai­set suo­si­tuin puo­lue Haukiputaalla

Puo­lueis­ta perus­suo­ma­lai­set kerä­si eni­ten ääniä Hau­ki­pu­taan, Kel­lon, Kel­lon Kivi­nie­men ja Mar­tin­nie­men äänes­ty­sa­lueil­la. Ainoas­taan Ase­ma­ky­läs­sä perus­suo­ma­lai­set ei ollut suu­rin ääniä saa­nut puo­lue, vaan ykkö­sek­si nousi keskusta.

Ahke­rim­min kävi­vät äänes­tä­mäs­sä kivi­nie­me­läi­set, sil­lä äänes­tys­pro­sent­ti Kel­lon Kivi­nie­men äänes­ty­sa­lu­eel­la oli hui­kea 78,8. Alhai­sin äänes­tys­pro­sent­ti 66,1 oli Martinniemessä.


Ase­ma­kaa­van muu­tok­sel­la täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta Kiviniemeen

Oulun kau­pun­gin yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta päät­ti aset­taa näh­tä­vil­le ase­ma­kaa­van ja tont­ti­jaon muu­to­seh­do­tuk­sen, joka kos­kee kah­ta raken­ta­ma­ton­ta kort­te­lia Kel­lon Kivi­nie­mes­sä Nie­lu­tiel­lä. Kaa­vaa muu­te­taan yleis­ten raken­nus­ten kort­te­lia­lu­ees­ta asuin­pien­ta­lo­jen raken­ta­mi­sen sal­li­vak­si. Kort­te­lei­hin voi­daan raken­taa yksi­ker­rok­si­sia pien- ja rivitaloja.


Arvoi­tus sata vuot­ta van­han pii­rus­tuk­sen teki­jäs­tä ratkesi

Ran­ta­poh­jas­sa jul­kais­tiin 21.3. jut­tu, jos­sa ker­rot­tiin van­han kou­lu­kir­jan välis­tä löy­ty­nees­tä pii­rus­tuk­ses­ta, jon­ka oli teh­nyt Putaan­ky­län kou­lun oppi­las sata vuot­ta sit­ten. Mai­se­maa kuvaa­van pii­rus­tuk­sen taka­na oli sig­nee­raus: V.J. Meri­läi­nen 1923. 

Piir­tä­jän tytär, 83-vuo­tias Aila Leh­ti­nen tun­nis­ti pii­rus­tuk­sen taka­na ole­van isän­sä sig­nee­rauk­sen. Kysees­sä on Vil­ho Jal­ma­ri Meri­läi­nen (s. 1908, k. 1981). 


Oulu muka­na aiem­paa vah­vem­min muka­na Kii­min­ki­jo­ki ry:ssä

Kii­min­ki­jo­ki ry on joki­var­ren kun­tien perus­ta­ma yhdis­tys, jon­ka tar­koi­tus on teh­dä Kii­min­ki­jo­kea ja sen ympä­ris­töä tun­ne­tuk­si vir­kis­tys- ja mat­kai­lua­lu­ee­na koti­maas­sa ja ulko­mail­la. Yhdis­tys pyr­kii edis­tä­mään mat­kai­lue­lin­kei­non, luon­non vir­kis­tys­käy­tön ja joki­var­si­seu­dun ja vesis­tön luon­non­ta­lou­del­lis­ta kehit­tä­mis­tä jäsen­kun­tien alueella.


Toi­mit­ta­jal­ta: Me äänes­tä­jät olem­me nyt kingejä

Eläm­me edus­kun­ta­vaa­lien jän­nit­tä­vää lop­pu­ki­ri­viik­koa. Ase­tel­mat ovat har­vi­nai­sen jän­nit­tä­vät, sil­lä kol­men suu­rim­man puo­lu­een kär­jen jär­jes­tys rat­ken­nee vas­ta myö­hään sun­nun­tai-ilta­na, kun var­si­nai­sen vaa­li­päi­vän äänet on las­ket­tu. “Empi­viä ja epä­var­mo­ja” äänes­tä­jiä lie­nee vie­lä pal­jon, mikä tekee tilan­tees­ta kutkuttavan.


Kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta pääs­tiin aloit­ta­maan jäl­leen Haukiputaalla

Hau­ki­pu­taan A‑Kilta saat­toi jat­kaa kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan jär­jes­tä­mis­tä jäl­leen hel­mi­kuus­sa alku­vuo­den puo­len­tois­ta kuu­kau­den tauon jäl­keen. Paus­sia tuli, kun toi­min­ta siir­tyi sote-uudis­tuk­sen myö­tä vuo­den­vaih­tees­sa kun­nil­ta hyvin­voin­tia­lueil­le ja toi­min­not kil­pai­lu­tet­tiin pal­ve­lun tar­joa­jien kans­sa uudestaan.

– Onnek­si tar­jouk­sem­me hyväk­syt­tiin ja pää­sim­me jat­ka­maan toi­min­taa tääl­lä Simp­pu­lan­har­jun­tiel­lä, iloit­see Hau­ki­pu­taan A‑killan sih­tee­ri ja rahas­ton­hoi­ta­ja Bir­git Tyy­ki­luo­to.

Tau­ko oli huo­no asia monel­le osal­lis­tu­jal­le, kun työ­toi­min­ta oli kes­key­tyk­sis­sä ja arjen sään­nöl­li­set rutii­nit ja sosi­aa­li­set kon­tak­tit katkesivat. 


Sata vuot­ta van­ha kou­lu­lai­sen pii­rus­tus löytyi

Sata vuot­ta sit­ten Putaan­ky­län kan­sa­kou­lun oppi­laan teke­mä pii­rus­tus löy­tyi van­han kou­lu­kir­jan välistä.

Mar­tin­nie­men kou­lun opet­ta­ja Mar­ja-Lii­sa Här­mä ker­too, että kou­lul­la opet­ta­ja­na toi­mi­nut Eli­na Poh­ti­la oli löy­tä­nyt hänel­lä olleen van­han kou­lu­kir­jan välis­tä pii­rus­tuk­sen, jon­ka hän lähet­ti säi­ly­tet­tä­väk­si Mar­tin­nie­men koululle.


Perin­tei­käs Nelos-Gril­li ava­si oven­sa jäl­leen Iissä

Nelos­tien var­rel­la Iis­sä sijait­se­va legen­daa­ri­nen Nelos-Gril­li on avat­tu asiak­kail­le vuo­den tauon jäl­keen. Per­jan­tai­na pai­kan yrit­tä­ji­nä aloit­ti turk­ki­lais­syn­tyi­nen Tasan Uzu­ner.

– Pyö­ri­täm­me paik­kaa koko per­heen voi­min, muka­na on mie­he­ni Ganim Uzu­ner sekä isä­ni ja äiti­ni, ker­too 32-vuo­tias Tasan Uzuner.

– Olem­me tosi hyväl­lä ja innok­kaal­la mie­lel­lä tart­tu­neet toi­meen. Asiak­kaat ovat löy­tä­mäs­sä pai­kan, iloit­si Tasan. Nyt onkin tär­kein­tä saa­da tie­toa leviä­mään, että paik­ka on avat­tu jälleen.