Toimittajalta

Jou­lu­mie­lel­lä myös liikenteessä

Huh, huh. Oli­pa mel­koi­nen ajo­ke­li tiis­tai­na ilta­päi­väl­lä, kun mat­ka­sin kotiin. Kes­kel­lä ajo­kais­taa oli 30-sent­ti­nen lumi­pal­le ja vie­lä kes­kel­lä kais­taa 15-sent­ti­nen. Mat­kaa sai tait­taa kie­li kes­kel­lä suu­ta, ja sil­ti auto pyr­ki välil­lä kyl­ki­myy­ryyn, vaik­ka ajoin hitaas­ti. Näky­vyyt­tä ei ollut juu­ri mitään. Aura-autot eivät ehti­neet kor­jaa­maan san­kan ja pit­kä­kes­toi­sen lumi­sa­teen jäl­kiä. Omal­la rei­til­lä­ni tiet oli­vat jo kui­ten­kin kun­nos­sa kes­ki­viik­ko­aa­mu­na, kii­tos siitä.

Lue lisää

Toi­mit­ta­jal­ta: Par­haat epä­miel­lyt­tä­vät lukukokemukset

Havait­sin jän­nit­tä­vän asian, kun kat­se­lin luet­tu­jen kir­jo­je­ni lais­taa täl­tä vuo­del­ta. Monet par­hais­ta luke­mis­ta­ni kir­jois­ta ovat niin sano­tus­ti epä­miel­lyt­tä­viä luku­ko­ke­muk­sia. Nii­den ker­to­mat tari­nat ja koh­ta­lot nos­tat­ta­vat ahdis­tuk­sen, empa­tian, puis­ta­tuk­sen ja jopa inhon ja rai­von tun­tei­ta pin­taan. Tari­naa jää miet­ti­mään jäl­keen päin pit­käk­si aikaa, ja teos put­kah­taa mie­leen satun­nai­ses­ti vie­lä pit­kän­kin ajan jälkeen. 

Lue lisää

P sen­tään luki

Lukios­sa luok­ka­to­ve­ri­ni P tai­si kär­siä mui­ta nuo­ria enem­män mur­ro­siän hor­mo­ni­myrs­kys­tä. Kou­lun­käyn­ti ei mais­tu­nut lain­kaan ja hän saat­toi häi­ri­köi­dä mui­ta. Opet­ta­jat tai­si­vat olla tyy­ty­väi­siä sil­loin, kun P kes­kit­tyi sar­ja­ku­vien piir­tä­mi­seen. Niis­sä jou­tui­vat onnet­to­muuk­sien tai pil­kan uhreik­si P:n inhoa­mat opettajat.

Lue lisää

Toi­mit­ta­jal­ta: Puu­roa ja perin­tei­tä jou­lu­ka­len­te­rin luukuista

Tänään saim­me ava­ta jo kah­dek­san­nen jou­lu­ka­len­te­rin luu­kun. Tuli­ko puu­ro­pus­si, suklaa­nap­pi vai kaljatölkki? 

Tot­ta on, että jou­lu­ka­len­te­rei­ta on nykyi­sin aivan joka läh­töön, var­sin­kin aikui­sil­le. Jou­lu­ka­len­te­reis­ta löy­tyy niin kah­via, tee­tä, kek­se­jä, sip­se­jä, maus­tei­ta, makei­sia, kos­me­tiik­kaa, koru­ja, suk­kia ja jopa sek­si­le­lu­ja. Lem­mi­keil­le on tie­ten­kin omat herk­ku­ka­len­te­rin­sa. Tava­ra­ka­len­te­rit voi­vat mak­saa usei­ta kym­me­niä ja jopa sato­ja euroja.


Emme ole enää yksin

Huo­men­na tääl­lä Suo­mes­sa syty­tel­lään kynt­ti­löi­tä ikku­noil­le ja liput nouse­vat sal­koi­hin. Monis­sa kodeis­sa saa­te­taan vie­lä muis­tel­la sodas­sa ollut­ta iso­vaa­ria tai iso­mum­mia, joka jou­tui nuo­re­na vas­tuuseen koti­rin­ta­man asiois­ta. Jou­lu­kuun 6. päi­vä on Suo­men itsenäisyyspäivä.


Kiusan­te­ki­jän uhreja

Peli­sil­mä ja sen puu­te. Saa­pas näh­dä saa­daan­ko kos­kaan tie­tää, kenen älyn­vä­läys oli hää­tää Oulus­sa asu­via ukrai­na­lai­sia pois asun­nois­taan ja kul­jet­taa hei­tä esi­mer­kik­si Kemi­jär­vel­le. Tilaa oli­si pitä­nyt saa­da Venä­jän Suo­meen väki­sin pus­ke­mil­le ihmisille.



Pai­kal­li­nen jou­lu­kam­pan­ja käynnistyy

Ran­ta­poh­jas­sa käyn­nis­tyy tänään jo perin­teek­si las­ket­ta­va jou­lu­kam­pan­ja. Se kan­nus­taa esi­mer­kik­si teke­mään jou­lu­han­kin­nat pai­kal­li­ses­ti. Kam­pan­jaan sitou­tu­nut kulut­ta­ja pää­see mukaan sato­jen euro­jen arvoi­seen arvon­taan. Samal­la hän on edis­tä­mäs­sä pai­kal­lis­ta elin­voi­maa ja työllisyyttä.


Mis­sä olet yhteisötoiminta?

Oulun kau­pun­gin yhtei­sö­toi­min­ta elää kylien näkö­kul­mas­ta hil­jai­se­loa. Pit­kiin aikoi­hin ei ole esi­mer­kik­si Yli­kii­min­gis­sä, Jää­lis­sä, Kii­min­gis­sä tai Yli-Iis­sä ollut min­kään­lai­sia asu­ka­sil­to­ja tai mui­ta tilai­suuk­sia, jois­sa asuk­kaat pää­si­si­vät kes­kus­te­le­maan alu­een ajan­koh­tai­sis­ta asiois­ta päät­tä­jien ja vir­ka­mies­ten kanssa.


Hir­vi­vaa­ra on suurimmillaan

Muu­ta­man ker­ran se on ollut lähel­lä. Jos­tain on ilmaan­tu­nut hir­vi tai peu­ra auton eteen tiel­le tai vähin­tään­kin ravil­le. Yhtään tör­mäys­tä en ole koke­nut, mut­ta raju­ja hätä­jar­ru­tuk­sia olen jou­tu­nut teke­mään. Muu­ta­ma päi­vä sit­ten olin tör­mä­tä kettuun.





Pii­naa­via aikoja

Val­tio­neu­vos J.K.Paasikivellä oli loka-mar­ras­kuus­sa vuon­na 1939 ras­kas työ­ru­pea­ma. Suo­men tule­va pre­si­dent­ti kävi yhdes­sä eräi­den mui­den suo­ma­lais­ten polii­ti­koi­den, diplo­maat­tien sekä soti­las­asian­tun­ti­joi­den kans­sa Neu­vos­to­lii­ton joh­don kans­sa neu­vot­te­lu­ja itä­naa­pu­rin aluevaatimuksista.


Tar­jol­la ei mitään

Mikä­li Poh­teen suunn­ni­tel­mat kon­kre­ti­soi­tu­vat, jat­kos­sa ei Yli-Iis­­sä ole tar­jol­la min­kään­lai­sia sosi­aa­­li- tai ter­veys­pal­ve­lui­ta. Sama tilan­ne kos­kee Ran­ta­poh­jan alu­eel­la myös Kuivaniemeä.…