Toi­mit­ta­jal­ta: Tšer­no­byl ei unohdu

Huh­ti­kuun 26. päi­vä­nä vuon­na 1986 tapah­tui sel­lais­ta, mitä ei pitä­nyt kos­kaan tapah­tua. Tšer­no­by­lin ydin­voi­ma­lan reak­to­ri räjäh­ti aiheut­taen maa­il­man­his­to­rian tuhoi­sim­man ydin­voi­ma­laon­net­to­muu­den. Las­keu­mia ja säte­li­lyä levi­si laa­jal­ti Euroop­paan, Skan­di­na­vi­aan ja poh­joi­seen Suo­meen asti.

Yle Tee­mal­la par­hail­laan esi­tet­tä­vä mie­len­kiin­toi­nen mut­ta jär­kyt­tä­vä his­to­ria­do­ku­ment­ti palaut­taa mie­liin ydin­on­net­to­muu­den syyt ja seu­rauk­set. Nelio­sai­nen sar­ja Tšer­no­byl — unel­man tuho on kat­sot­ta­vis­sa myös Yle Areenassa.

Nyt kun uuti­sis­ta näem­me päi­vit­täin reaa­liai­kais­ta uutis­ku­vaa sodan kau­huis­ta, heti kät­te­lys­sä ei teh­nyt mie­li kat­soa uut­ta ahdis­tuk­sen aihet­ta. Sak­sa­lais­do­ku­ment­ti kou­kut­ti kui­ten­kin ruu­dun äärelle.

Nykyi­sin ydin­voi­me­ner­gian tuo­tan­toa pide­tään suh­teel­li­sen tur­val­li­se­na – kun­han lai­tok­set ovat hyväs­sä kun­nos­sa ja hoi­dos­sa. Maa­il­mas­sa on yli 400 toi­min­nas­sa ole­vaa ydinvoimalaitosta.

Tšer­no­byl-doku­ment­ti ker­too monis­ta ongel­mis­ta maa­il­man suu­rim­mal­la lai­tok­sel­la, jos­sa oli pal­jon pul­mia jo ennen koh­ta­lo­kas­ta nel­jän­nen reak­to­rin räjähdystä.

Tšer­no­by­lin onnet­to­muu­den jäl­keen ensim­mäi­set havain­not radio­ak­tii­vi­suu­den nousus­ta teh­tiin Ruot­sis­sa. Neu­vos­to­joh­to halusi vai­e­ta kai­kis­ta epä­koh­dis­ta. Salai­lun ja muun­nel­lun totuu­den ker­to­mi­sen kult­tuu­ri ei vali­tet­ta­vas­ti ole mik­si­kään muuttunut.

Tšer­no­by­lin ydin­voi­ma­la sijait­si Ukrai­nas­sa, joka oli tuol­loin Neu­vos­to­liit­toon kuu­lu­va Ukrai­nan sosia­lis­ti­nen neu­vos­to­ta­sa­val­ta. Ydin­on­net­to­muu­den ja sen hoi­don usko­taan olleen yksi niis­tä syis­tä, jot­ka joh­ti­vat Neu­vos­to­lii­ton hajoa­mi­seen 1991.

Kun Venä­jä aloit­ti hyök­käys­so­dan Ukrai­naan hel­mi­kuus­sa 2022, ras­kas sota­ka­lus­to nos­ti maa­pe­räs­tä ilmoil­le pääs­tö­jä ja sätei­ly­ar­vot nousi­vat jouk­ko­jen val­lat­tua Tšer­no­by­lin. Ihmis­hen­kien mene­tys­ten ja kai­ken muun jär­jet­tö­män tuhon ohel­la sota on tuo­nut esil­le myös ydin­a­se­so­dan uhan. Pelol­le ei saa antaa val­taa, mut­ta on sel­vää, ettei ydin­so­das­sa ole voit­ta­jia. Sodan jat­kues­sa on ris­ki myös laa­jal­le leviä­väl­le ydin­on­net­to­muu­del­le, jos iskut osu­vat ydinvoimaloihin.

auli.haapala@rantapohja.fi