Toimittajalta

Olen jo jät­tä­nyt muu­ta­man kir­jan kes­ken­kin, sil­lä mikään tari­na ei tun­nu tem­paa­van minua täy­sil­lä mukaansa.

Asut­ko uuti­se­rä­maas­sa tai ken­ties sel­lai­sen lie­peil­lä? Et aina­kaan vie­lä. Suo­mes­sa ei ole vie­lä aluei­ta, joil­la ei toi­mi­si jotain pai­kal­lis­leh­teä tai muu­ta medi­aa. Isos­sa maa­il­mas­sa uuti­se­rä­mai­ta jo on. Sel­lai­sil­ta alueil­ta jää­vät uuti­set ja ihmis­ten tari­nat ker­to­mat­ta. Toki Suo­mes­sa­kin on aluei­ta, joi­hin median kat­se yltää harvoin.

Puhe­lin kilah­taa saa­pu­neen vies­tin mer­kik­si. Avaan vies­tin ja yllä­tyn. Sii­nä lukee vain “Kii­tos.” Muis­tu­tin vel­jeä­ni äitim­me tule­vas­ta syn­ty­mä­päi­väs­tä ja sii­nä vas­taus. Tyly ja kyl­mä pelk­kä kii­tos. Mis­sä ovat emo­jit, joi­den perus­teel­la tie­dän vel­je­ni ole­van kii­tol­li­nen muis­tu­tuk­ses­ta sekä iloi­nen tär­keäs­tä tapah­tu­mas­ta? Hymiöi­den ja emo­jien käyt­tö on yleis­ty­nyt äly­pu­he­li­mien ja eri­lais­ten vies­ti­so­vel­lus­ten myö­tä ja nyt pelk­kä asia­pi­toi­nen ja kie­lio­pil­li­ses­ti oikein kir­joi­tet­tu vas­taus voi tun­tua louk­kaa­val­ta eten­kin kes­ki-ikäis­ten ja sitä nuo­rem­pien vies­ti­jöi­den keskuudessa.

Vähän tämä nolot­taa­kin, mut­ta tämän tal­ven hiih­to­suo­ri­tuk­se­ni on jää­nyt kyl­lä kovin vaa­ti­mat­to­mak­si. Taka­na on vain 4 kilo­met­riä. Jos­kus olen yltä­nyt tuhan­teen hiih­to­ki­lo­met­riin tal­ven aika­na. Sel­lai­seen mää­rään ei ole tänä tal­ve­na enää mitään mahdollisuuksia.