Ajankohtaista

Toi­mit­ta­jal­ta: Hei­niä hattuun

Ei kulut­ta­ja­par­ka oikein tie­dä, mitä tänä päi­vä­nä oli­si sove­lias­ta  lau­ta­sel­leen lait­taa. Sen lisäk­si, että eläm­me yltä­kyl­läi­syy­den valin­nan­vai­keu­den aikaa, ilmas­ton­muu­tok­sen syn­ti­pu­keik­si lei­ma­taan lil­lu­kan­var­sia, kuten nau­dan­li­ha ja  mai­to. Nau­ta­ruk­ka, jota on vuo­si­tu­han­sia käy­tet­ty ihmis­ra­vin­nok­si, voi olla pian katoa­vaa kan­san­pe­rin­net­tä. Toi­vot­ta­vas­ti ei kuitenkaan.

Lue lisää

Kan­san­edus­ta­ja kuu­li hevos­ti­lay­rit­tä­jien huo­lia. “Kyl­lä tääl­lä maal­la hymyil­lää­kin ja ollaan onnellisia”

Kan­san­edus­ta­ja Jen­na Simu­la (ps.) tapa­si hau­ki­pu­taa­lai­sen Alar­mi Stable­sin hevos­ti­lan yrit­tä­jät Jut­ta ja Sep­po Pek­ka­lan Taa­tan­pe­räl­lä. Pek­ka­lat ovat Simu­lan kum­miy­rit­tä­jiä, joil­ta kan­san­edus­ta­ja halu­aa kuul­la mitä on pie­ny­rit­tä­jän elä­mä ja mitä haas­tei­ta arjes­sa koh­da­taan. Maa­nan­tai-ilta­päi­vään kuu­lui tal­li­tu­vas­sa käy­dyn jut­tu­tuo­kion ohel­la myös rat­sas­tus­ret­ki maastoon.

Lue lisää

Aut­ta­mis­ha­lu yllätti

Punai­sen Ris­tin Hau­ki­pu­taan osas­to osal­lis­tui Asunn­ot­to­mien yön tapah­tu­man jär­jes­tä­mi­seen Hau­ki­pu­taal­la vii­me tors­tai­na. Päi­vä oli kan­sain­vä­li­nen YK:n köy­hyy­den ja syr­jäy­ty­mi­sen vas­tai­nen päi­vä. Tar­koi­tuk­se­na oli tar­jo­ta apua lähel­le. Vapaa­eh­toi­sia tapah­tu­maa jär­jes­tä­mäs­sä oli kymmenkunta.


Toi­mit­ta­jal­ta: Poruk­ka liikkeelle!

Ruo­ka­suo­si­tuk­set tun­tu­vat vaih­tu­van sel­lais­ta vauh­tia, että toi­si­naan jou­tuu poh­ti­maan, mil­loin kuo­lo kor­jaa, kun on tähän asti yrit­tä­nyt nou­dat­taa sitä van­haa ja nyt epä­ter­veel­li­sek­si todet­tua suo­si­tus­ta. Ruo­an ter­veel­li­syyt­tä voi­kin märeh­tiä loput­to­miin, sil­lä uusin suo­si­tus jul­kais­taan luul­ta­vas­ti jo ensi viikolla.Julkaisemme tänään Poruk­ka liik­keel­le! ‑ilmoi­tuk­sen toi­sen ker­ran ja sitä tois­te­taan aina mar­ras­kuun alkuun saak­ka myös verk­ko­si­vuil­lam­me. Ver­kos­ta voi myös tulos­taa itsel­leen osallistumiskortin.


Miten nuo­hoo­ja pitäi­si valita?

Pii­ri­nuo­hous­jär­jes­tel­mäs­tä luo­pu­mi­sen siir­ty­mä­ai­ka päät­tyi 30.6.2019. Tuon päi­vä­mää­rän jäl­keen jokai­nen nuo­hoo­jan pal­ve­lui­ta tar­vit­se­va on kaik­kial­la Suo­mes­sa voi­nut vapaas­ti vali­ta, kuka hänen huus­hol­lis­saan nuo­ho­aa. Samal­la sekä asiak­kaat että nuo­hoo­jat itse jou­tui­vat uuden tilan­teen eteen. 


Toi­mit­ta­jal­ta: Tul­va­ra­joi­tuk­set uhkaa­vat rakentamista

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la jär­jes­te­tyis­sä kylien osay­leis­kaa­vo­ja kos­ke­vis­sa tilai­suuk­sis­sa asuk­kaat ovat olleet ihmeis­sään ELY-kes­kuk­sen tul­va­ris­kien kar­toi­tuk­sen perus­teel­la mää­ri­tel­ty­jen raken­ta­mis­ra­joi­tus­ten edes­sä. Kii­min­gin Ala­ky­län Hon­ka­sen­pe­rän ja Hau­ki­pu­taan Joki­ky­län Onka­mon­tien asuk­kaat tun­te­vat jou­tu­van­sa väärinkohdelluiksi.




Kor­jaus

Ran­ta­poh­jan etusi­vun kuvas­sa tors­tai­na 17.10. esiin­ty­neen Kol­la­jan palis­kun­nan koke­neen poro­mie­hen nimi on Esko Kyrön­nie­mi, ei Kynkäänniemi.



Kii­min­ki-Kol­la­jan palis­kun­ta tekee pesäe­roa – Palis­kun­tien kir­jan­pi­to on eriy­tet­ty toisistaan

Koko palis­kun­ta­jär­jes­tel­män ole­mas­sao­lon ajan Kii­min­gin ja Kol­la­jan palis­kun­nat ovat hal­lin­nol­li­ses­ti olleet eri­koi­sia. Ne ovat hoi­ta­neet jo vuo­des­ta 1936 saak­ka yhdes­sä poro­ta­lout­taan ja kir­jan­pi­to­aan aivan kuten oli­si­vat yksi palis­kun­ta. Ylei­ses­sä kie­len­käy­tös­sä puhu­taan­kin usein Kii­min­ki-Kol­la­jan paliskunnasta. 


Pyö­räi­lyn puolesta!

Län­si­tuu­len kou­lus­sa nos­tet­tiin pyö­räi­ly­asiat tape­til­le tiis­tai­na kun Kou­lu­lii­kun­ta­lii­ton Pyö­rä­san­ka­rit-tapah­tu­ma ran­tau­tui Hau­ki­pu­taal­le. Tapah­tu­maa luot­sa­si Talen­tis­ta tut­tu “Moto­riik­ka Miik­ka” eli Miik­ka Mäkelä.


Kol­la­jan palis­kun­nan syk­syn poroe­ro­tuk­set alkoi­vat Yli-Iis­tä – Ero­tus koko­aa pal­ki­sen per­heet yhteen

Met­sä­au­to­tien var­si on täyt­ty­nyt autois­ta. Kau­em­paa näkyy nuo­tion savut. Kan­kai­set tila­päi­sai­dat ker­to­vat, että käyn­nis­sä on poroe­ro­tus. Kävel­les­sä­ni koh­ti ero­tusai­taus­ta vas­taan alkaa tul­la mone­ni­käi­siä poro­mie­hiä ja ‑nai­sia. Pie­nim­mät isän­sä kan­to­re­pus­sa. Nuo­tiol­la läm­piä­vät lei­vät ja pais­tu­vat mak­ka­rat. Ero­tusai­tauk­ses­ta kuu­luu poro­jen ääniä ja kel­lon kilkatusta.


Toi­mit­ta­jal­ta: Suo­mi koh­ti sotaa 80 vuot­ta sitten

His­to­rian kat­san­nos­sa vain sil­mä­rä­päys eli 80 vuot­ta sit­ten oli alka­nut toi­nen maa­il­man­so­ta. Kak­si suur­val­ta­dik­ta­tuu­ria, Sak­sa ja Neu­vos­to­liit­to, oli­vat jaka­neet salai­sel­la sopi­muk­sel­la toi­sil­leen aluei­ta Euroo­pas­sa ja ensi vai­hees­sa ne tal­loi­vat jal­koi­hin­sa Puo­lan. Sopi­muk­ses­sa oli demo­kraat­ti­sen Suo­men koh­dal­la Neu­vos­to­lii­ton ruk­si. Vie­lä loka- ja mar­ras­kuus­sa 1939 Suo­mi yrit­ti käy­dä neu­vot­te­lu­ja itä­naa­pu­rin­sa kans­sa, mut­ta ne päät­tyi­vät tuloksettomina.