Sodan­jäl­kei­nen Hau­ki­pu­das eli puus­ta, maas­ta ja joes­ta

Hau­ki­pu­taan kir­kon­ky­lä oli sodan jäl­keen vie­lä har­vaan asut­tua aluet­ta, jos­sa pel­to­pin­ta-alaa oli run­saas­ti, ilme­nee vuo­del­ta 1947 peräi­sin ole­vas­ta ilma­ku­vas­ta.

Maan­vil­je­lyk­sen ohel­la pai­kal­li­nen väes­tö sai elan­ton­sa monil­ta sahoil­ta. Myös San­ta­hol­man saha eli kukois­tus­taan, mikä näkyy ilma­ku­vas­ta laa­ja­na lau­ta­tar­ha-alu­ee­na. Maa­ta­lou­den ja saha­teol­li­suu­den ohel­la kalas­tus oli­vat perin­tei­siä elin­kei­no­ja Hau­ki­pu­taal­la aina 1960-luvul­le asti.

Vuo­si­kym­men­ten takai­ses­ta ilma­ku­vas­ta oli vedos Hau­ki­pu­taan kun­nan arkis­tois­sa. Kun arkis­to­ja per­kat­tiin ennen vuo­den 2013 kun­ta­lii­tos­ta Ouluun, kun­nan sil­loi­nen kaa­voi­tus­pääl­lik­kö Mark­ku Uusi­maa näyt­ti van­haa ilma­ku­vaa hau­ki­pu­taa­lai­sel­le valo- ja video­ku­vaa­jal­le Kai Tirk­ko­sel­le, oli­si­ko hän kiin­nos­tu­nut kuvas­ta ja voi­si­ko sel­vit­tää kuvan his­to­ri­aa.

Kai Tirk­ko­nen innos­tui tut­ki­maan kuvaa ja sii­tä löy­ty­neen nume­ro­sar­jan perus­teel­la jäl­jet joh­ti­vat puo­lus­tus­voi­mien tie­dus­te­lu­kes­kuk­seen. Siel­tä löy­tyi kuvan alku­pe­räi­nen nega­tii­vi. Sel­vi­si myös, että kuva on otet­tu juhan­nuk­sen aikaan 21.6.1947 ilma­voi­mien len­to­ko­nees­ta ja maan­mit­taus­lai­tok­sen toi­mek­sian­nos­ta.

– Tuo­hon aikaan puo­lus­tus­voi­mil­la oli var­mas­ti­kin paras kalus­to käy­tet­tä­vis­sä ilma­ku­vauk­siin. Kuva on laa­dul­taan kor­kea­ta­soi­nen, arvioi Kai Tirk­ko­nen.

Puo­lus­tus­voi­mat hoi­ti kuvauk­sen maan­mit­taus­lai­tok­sen toi­mek­sian­nos­ta. Aluei­den kuvaa­mi­nen liit­tyy sodan­jäl­kei­siin aikaan, jol­loin ryh­dyt­tiin kokoa­maan kat­ta­vas­ti aineis­toa kart­to­jen teke­mis­tä var­ten. Vas­taa­van­lai­sia ilma­ku­via on otet­tu myös muil­ta alueil­ta.

Kai Tirk­ko­nen vedos­ti ilma­ku­van pape­ril­le digi­taa­li­ses­ti alku­pe­räi­ses­tä nega­tii­vis­ta. Ran­ta­poh­ja on hank­ki­nut tämän jutun yhtey­des­sä jul­kais­ta­van suu­ren­nok­sen kuvas­ta kehys­tet­ty­nä Kai Tirk­ko­sel­ta. Kuva on nyt sijoi­tet­tu­na leh­den toi­mi­ti­loi­hin Revon­tie 2:een.

Kai Tirk­ko­nen kuten muut­kin ilma­ku­van näh­neet ovat tut­ki­neet mie­len­kiin­nol­la enti­sa­jan näky­mää Hau­ki­pu­taan kir­kon­ky­läl­tä. Näky­mä herät­tää var­mas­ti muis­to­ja ja kes­kus­te­lu­ja niin noi­ta aiko­ja muis­ta­vien kuin nuo­rem­man suku­pol­ven hau­ki­pu­taa­lais­ten­kin kes­kuu­des­sa.

Vuo­den 1947 ilma­ku­va ker­too, että Kii­min­ki­joen sil­taa ei vie­lä tuol­loin ollut. Lii­ken­ne joen yli tapah­tui muun muas­sa veneyh­tey­del­lä ja los­sil­la Nie­me­län­tör­män koh­dal­ta. Kar­tas­ta näkyy, että Nie­me­län­tör­mä oli var­sin tiheäs­ti asu­tet­tu jo sil­loin.

Los­si oli kir­kon­ky­läl­lä hiu­kan nykyi­sen sil­lan poh­jois­puo­lel­la. Los­sis­ta (Fär­jä) sai­vat nimes­tä Väri­jän­ran­ta ja Väriä­no­ja.

Vuo­des­ta 1904 alkaen oli mah­dol­lis­ta käyt­tää joen yli­tyk­seen rau­ta­tie­sil­taa Ase­ma­ky­läs­sä. Nykyi­nen Kii­min­ki­joen ylit­tä­vä maan­tie­sil­ta val­mis­tui vuon­na 1954. Tuol­loin oikais­tiin myös nelos­tie ja kes­to­pääl­lys­tet­tiin.

San­ta­hol­man saha perus­tet­tiin vuon­na 1914 ja se työl­lis­ti enim­mil­lään 300 työn­te­ki­jää. A. San­ta­hol­ma Oy lopet­ti toi­min­tan­sa 1967.

Hau­ki­pu­taan alu­eel­la on toi­mi­nut saho­ja Pate­nie­mes­sä, Halo­sen­nie­mes­sä, Mar­tin­nie­mes­sä ja Ase­ma­ky­läs­sä.

Kii­min­ki­jo­kea pit­kin uitet­tiin puu­ta­va­raa ja ero­tel­tiin toi­mi­tet­ta­vak­si kai­kil­le sahoil­le. Pui­den erot­te­lu- eli sort­tee­ri­paik­ka oli Ukon­kai­vok­sen ja Nie­me­län­tör­män välil­lä.

Simp­pu­lan­mä­ki oli mer­kit­tä­vä alue jo aikoi­naan, ja ilma­ku­vas­sa­kin alue erot­tuu sel­väs­ti raken­nuk­si­neen ja pel­toi­neen. Simp­pu­lan kun­nal­lis­ko­tia alet­tiin raken­taa vuon­na 1939. Kun­nal­lis­ko­ti oli pit­käl­ti oma­va­rai­nen ja siel­lä har­joi­tet­tiin myös maa- ja kar­ja­ta­lout­ta. Myö­hem­min kun­nal­lis­ko­tia alet­tiin käyt­tää hal­lin­nol­li­si­na tiloi­na ja pal­ve­lua­su­mi­seen. Simp­pu­lan van­ha pää­ra­ken­nus puret­tiin 2018.

Alu­eel­la on myös van­ha kou­lu- ja päi­vä­ko­ti­ra­ken­nus, joka on pys­tys­sä edel­leen. Nykyi­nen Hau­ki­pu­taan hyvin­voin­ti­kes­kus sijait­see Simp­pu­lan­mäel­lä, vesi­tor­nin lie­peil­lä. Alu­eel­la on myös pal­ve­lua­su­mi­sen yksi­köi­tä.

Läh­de: Hau­ki­pu­das-kir­ja (Mart­ti Asun­maa, Lii­sa Ervas­ti-Jul­ku, Heik­ki Vii­ro­nen). Ilmes­tyi 1986 Hau­ki­pu­taan kun­nan täyt­täes­sä 120 vuot­ta.

 

Maa­merk­ke­jä: 1. Nie­me­län­tör­mä 2. Ukon­kai­vos 3. Hau­ki­pu­taan kirk­ko 4. San­ta­hol­man sahan aluet­ta 5. Simp­pu­lan alue. Ilma­ku­vas­sa näky­vät saa­rek­keet Kii­min­ki­joel­la ker­to­vat laa­ja­mit­tai­ses­ta uitos­ta. Nykyi­sin Hau­ki­pu­taan kes­kus­ta on tiheäs­ti asut­tu, kun vuon­na 1947 laa­jat pel­toa­lu­eet hal­lit­si­vat mai­se­maa. Myös Sii­ka­saa­ren alue näyt­tää olleen har­vaan asut­tu.

Kuva Hau­ki­pu­das-kir­jas­ta. Uit­to alkoi Kii­min­ki­joel­la 1921 ja jat­kui 1950-luvul­le asti. Erot­te­lua Kii­min­ki­joen suul­la teh­tiin kol­mes­sa vuo­ros­sa.