Jääli

Maa­ti­lan elä­mää tutuksi

Jää­lin kou­lul­la jär­jes­te­tään tänä kesä­nä kol­me päi­vä­lei­riä, jois­ta ensim­mäi­se­nä on vuo­ros­sa far­mi­viik­ko, jos­sa tutus­tu­taan maa­ti­lan eläi­miin ja elä­mään. Seu­raa­val­la vii­koil­la tee­ma­na on luon­to ja vii­mei­sel­lä tutus­tu­taan juhan­nuk­seen. Lei­rien ohjaa­ji­na toi­mi­vat kou­lun­käyn­ni­noh­jaa­jat ja lei­ri­läi­si­nä on 1.-3-luokkalaisia.

Lue lisää

Kima­lai­set jal­ka­pal­loa pelaamassa

Voit­kos uskoa, että kima­lai­set oppi­vat pelaa­maan jal­ka­pal­loa? Entäs sen, että ne oppi­vat siir­te­le­mään lego­pa­li­koi­ta saa­dak­seen pal­kin­non tai että ne oppi­vat vetä­mään narus­ta, jot­ta saa­vat soke­ri­vet­tä teko­ku­kas­ta? Sitä et kui­ten­kaan var­maan uskoi­si, että kima­lai­set oppi­vat myös teke­mään yhteis­työ­tä ja odot­ta­maan toi­si­aan ras­kaan työn edessä. 

Kima­lais­tut­ki­ja Olli Lou­ko­lan tut­ki­muk­set vesit­tä­vät aja­tuk­sen tyh­mis­tä, pie­niai­voi­sis­ta pör­riäi­sis­tä, jot­ka eivät pys­tyi­si oppi­maan tai tuntemaan. 

Lue lisää

Kesä­ta­pah­tu­mat kerää­vät ihmi­set koolle

Tule­va vii­kon­lop­pu käyn­nis­tää Ran­ta­poh­jan alu­eel­la toden­teol­la hur­jan tapah­tu­ma­ke­sän. Hau­ki­pu­taal­la vie­te­tään iha­naa kesä­vii­kon­lop­pua muun muas­sa Maa­ki­sen Mar­tin­nie­men paris­sa, pela­taan Kesä­­pu­­das-tur­­nauk­­ses­­sa jalkapalloa,…

Lue lisää

Koko Jää­lin kou­lu Koiteli-reitillä

Jää­lin kou­lun seit­se­män­sa­taa oppi­las­ta vael­si­vat Jää­lin ja Koi­te­lin väli­sel­lä rei­til­lä vii­mei­sen kou­lu­vii­kon kun­niak­si. Ylim­mät luo­kat vael­si­vat koko yhdek­sän kilo­met­rin mat­kan, ja pie­nim­pien mat­ka oli noin nel­jä kilometriä.

Lue lisää

Kuu­kau­den esi­ne: Rii­mu­ka­len­te­ri­ra­sia vuo­del­ta 1787

Rii­mu­ka­len­te­ri on useim­mi­ten puu­ra­sia tai ‑sau­va, johon on mer­kit­ty kuvioin ja viil­loin kalenteri. 

Rii­musau­vat ran­tau­tui­vat Suo­men nie­mel­le yhdes­sä kato­li­sen uskon kans­sa ja nii­tä käy­tet­tiin ajan seu­raa­mi­seen aina 1200-luvul­ta pit­käl­le 1700- luvul­le saak­ka, jol­loin kan­sa alkoi käyt­tää pai­net­tu­ja vuo­sit­tai­sia almanakkoja.


Kii­min­gin Urhei­li­jat on 85 vuotta

Kii­min­gin Urhei­li­jat juh­lii tänä vuon­na 85-vuo­tis­tai­val­taan har­ras­ta­mi­sen mer­keis­sä. Kii­min­kiin perus­tet­tiin Vesai­sen Pojat nimi­nen urhei­luseu­ra 19.4.1938. Seu­ran ensim­mäi­nen puheen­joh­ta­ja oli Art­tu­ri Joki­kok­ko. Seu­ra nimet­tiin tuol­loin Erk­ki Pääk­kö­sen ehdo­tuk­sen mukaan. Kii­min­gin ja Yli­kii­min­gin pitä­jä­ot­te­lu oli noi­hin aikoi­hin yksi tär­keä tapah­tu­ma, joka 1950-luvul­la laa­je­ni Yli-Iihinkin. 


Lii­kun­nan mais­tiai­sia lapsille

Lii­ku ja lei­ki ‑tapah­tu­ma koko­si Jää­lin ken­täl­le rei­lus­ti yli 200 las­ta tutus­tu­maan eri­lai­siin lii­kun­ta­muo­toi­hin ja ‑lajei­hin. Muka­na oli esi- ja alkuo­pe­tusi­käi­siä lap­sia Jää­lin ja Väli­ky­län alueelta. 


Sek­su­aa­li­nen häi­rin­tä ja epä­ta­sa-arvo­nuor­ten murheena

Tun­ne­tai­to­jen opet­ta­mi­nen ja sek­su­aa­li­kas­va­tus ovat vii­me vuo­si­na lisään­ty­neet ja ne etsi­vät uusia muo­to­ja niin var­hais­kas­va­tuk­ses­sa kuin kou­lu­maa­il­mas­sa eri ikäis­ten kes­kuu­des­sa. Tun­ne­tai­to­jen avul­la opi­taan pie­nes­tä pitäen tun­te­maan oma itsen­sä sekä ymmär­tä­mään parem­min myös toisia.


Poh­teen verk­ko­ky­se­ly sote-pal­ve­luis­ta on kerän­nyt run­saas­ti vastauksia

Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lue eli Poh­de kerää par­hail­laan mie­li­pi­tei­tä suun­ni­tel­ma­luon­nok­ses­taan, jos­sa käsi­tel­lään sosi­aa­li- ja ter­veys­kes­kus­ten kehit­tä­mis­tä ja mää­rää. Asuk­kail­le suun­nat­tu verk­ko­ky­se­ly on auki 17.5. saak­ka osoit­tees­sa https://pohde.fi/tietoa-meista/paatoksenteko/sote-jarjestamissuunnitelma/tarpeenmukainen-sote-keskus/


Jää­lin ensim­mäis­tä fris­bee­gol­fra­taa raken­ne­taan jo

Jää­lin ensim­mäi­sen, aloit­te­li­joil­le ja lap­sil­le sopi­van, 9‑väyläinen fris­bee­gol­fra­dan ava­jai­sia vie­te­tään tule­van kesän aika­na. Peli­kun­toon rata val­mis­tuu jo tou­ko­kuus­sa. Par­hail­laan urhei­lu­ken­tän ja kau­ka­lon takai­ses­sa met­si­kös­sä rataa raken­ne­taan tal­koo­voi­min. Väy­lien heit­to­pai­kat raken­ne­taan puu­la­vois­ta, jot­ka ovat tar­vit­taes­sa hel­pos­ti siir­ret­tä­vis­sä ja pois­tet­ta­vis­sa. Radan raken­ta­mi­sen vuok­si met­säs­tä ei tar­vit­se kaa­taa yhtään isoa puu­ta, ainoas­taan pie­nim­piä risu­ja siis­ti­tään väy­lil­tä. Myös­kään maa­ta ei alu­eel­la tar­vit­se muokata. 


Lii­ke nytin Jus­si Arpo­nen siir­tyy kokoomukseen

Jää­li­läi­nen yrit­tä­jä ja vai­kut­ta­ja Jus­si Arpo­nen siir­tyy kokoo­muk­seen. Täl­lä het­kel­lä Arpo­nen toi­mii Oulun kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­na sekä Poh­jois-Poh­jan­maan Hyvin­voin­tia­lu­een alue­val­tuu­tet­tu­na ja jat­kaa näis­sä teh­tä­vis­sä Kokoo­muk­sen val­tuus­to­ryh­mien jäsenenä.



Kuu­kau­den esi­ne: Täikampa

Kuu­kau­den esi­nee­nä on maa­löy­tö van­hal­ta joki­var­ren asuin­ken­täl­tä: Ohues­ta kupa­ri­le­vys­tä val­mis­tet­tu tiheä­piik­ki­nen täi­kam­pa, jol­la on pituut­ta 60 mm ja leveyt­tä 45 mm. Val­mis­tusa­jan­koh­ta lie­nee 1800-luvun lop­pu­puo­lel­la ja teki­jä­nä joku maa­kun­nan kam­pa­mes­ta­reis­ta. Teol­li­ses­ti val­mis­tet­tui­hin kam­poi­hin oli ylei­ses­ti stans­sat­tu teh­taan lei­ma. Tark­ka­sil­mäi­nen erot­ta­nee kam­man piik­kien välis­tä joki­var­ren ihmis­tä mui­noin vai­van­neen pik­ku otuksenkin.


Oulun polii­si huo­lis­saan nuor­ten teke­mien rikos­ten mää­rän kasvusta

Oulun polii­si ker­too, että Oulus­sa on katu­jen­gi­kult­tuu­ria sel­väs­ti ihan­noi­va nuo­ri­so­ryh­mä, jon­ka jäse­net teke­vät muun muas­sa väki­val­ta­ri­kok­sia. Polii­si tekee yhteis­työ­kump­pa­nei­neen aktii­vi­ses­ti työ­tä ryh­män toi­min­taan puut­tuak­seen sekä estääk­seen sen muut­tu­mis­ta jär­jes­täy­ty­neek­si katujengiksi. 


Suo­met­säil­las­sa etsi­tään avai­mia kan­nat­ta­vuu­teen ympä­ris­tö huomioiden

Suo­met­sä­ta­lous on kovien pai­nei­den alla mones­ta­kin syys­tä. Pai­nei­ta aiheu­tuu muun muas­sa ilmas­ton­muu­tok­ses­ta, luon­non moni­muo­toi­suu­des­ta, EU:n ennal­lis­ta­mis­vaa­ti­muk­sis­ta ja vesis­tö­vai­ku­tuk­sis­ta. Lisäk­si yhteis­kun­nas­sa käy­dään kes­kus­te­lua puun saa­ta­vuu­des­ta ja sen riit­tä­vyy­des­tä. Sel­vää on, että pai­neet joh­ta­vat muu­tok­siin toimintatavoissa.