Kuu­kau­den esi­ne: Täikampa

Kuu­kau­den esi­nee­nä on maa­löy­tö van­hal­ta joki­var­ren asuin­ken­täl­tä: Ohues­ta kupa­ri­le­vys­tä val­mis­tet­tu tiheä­piik­ki­nen täi­kam­pa, jol­la on pituut­ta 60 mm ja leveyt­tä 45 mm. Val­mis­tusa­jan­koh­ta lie­nee 1800-luvun lop­pu­puo­lel­la ja teki­jä­nä joku maa­kun­nan kam­pa­mes­ta­reis­ta. Teol­li­ses­ti val­mis­tet­tui­hin kam­poi­hin oli ylei­ses­ti stans­sat­tu teh­taan lei­ma. Tark­ka­sil­mäi­nen erot­ta­nee kam­man piik­kien välis­tä joki­var­ren ihmis­tä mui­noin vai­van­neen pik­ku otuksenkin.

Kam­pa­mes­ta­ri aset­ti sileän kupa­ri­le­vyn kam­pa­pih­tiin, jos­sa kam­pa­sa­han ham­paat kirs­kut­ti­vat sii­hen piit, toi­sel­le puo­lel­le har­vat sekä toi­sel­le puo­lel­le niin tiheät, ettei yksi­kään niis­tä pie­nim­mis­tä pääs­syt kar­kuun. Piis­töl­le hän antoi vii­mei­sen teroi­tus­pyö­ris­tyk­sen vii­lal­la. Jos pii on lii­an terä­vä, se raa­pii, jos se on lii­an pyö­reä, se ei ota, piin pitää olla kaa­re­vas­ti terä­vä. Lopuk­si kiil­lo­tus suo­ri­tet­tiin tuh­ka­rä­til­lä. Kes­kel­le kam­paa jäi eheä alue kiin­ni saa­tu­jen otus­ten teu­ras­tus­la­vak­si. Samal­la kam­mal­la harat­tiin niin ihmis­ten pää­nah­ko­ja kuin myös koi­ran tak­ku­ja. Hyvä sil­lä oli myös kuvioi­da pitoleipiä.

Van­him­mat täi­kam­mat tun­ne­taan mui­nai­ses­ta Egyp­tis­tä noin 3500 vuo­den takaa ja Kaa­naan maas­ta Israe­lis­ta mel­kein 4000 tuhan­nen vuo­den takaa. Pää­täit ovat luul­ta­vim­min kul­ke­neet ihmis­ten seu­ra­lai­si­na koko nykyih­mi­sen his­to­rian ajan. Luus­ta val­mis­tet­tu­ja täi­kam­po­ja ja nii­den kat­kel­mia on löy­det­ty Suo­mes­ta rau­ta­kau­ti­sil­ta asuin­pai­koil­ta ja kalmistoista.

Gee­ni­tut­ki­muk­sen perus­teel­la ihmis­ten vaa­te­täit ovat kehit­ty­neet noin 70 000 vuot­ta sit­ten eril­leen pää­täis­tä. Tämä täs­mää nii­hin aikoi­hin, kun ihmis­su­ku vael­si Afri­kas­ta koh­ti poh­joi­sia kyl­mem­piä seu­tu­ja ja aset­te­li nah­ka­väl­ly­jä ylleen.

Ver­tai­me­vät loi­set, pää­täit, ovat pit­kän tauon jäl­keen pesiy­ty­neet suo­ma­lais­ten päi­hin, vaik­ka oli­vat 1980-luvul­la jo lähes kadon­neet Suo­mes­ta. Mui­nai­ses­ta kuti­nas­ta on tul­lut 2000-luvul­la uudel­leen arki­päi­vää. Mikä­li täis­ham­poot ja ‑kam­mat eivät auta, niin tie­to yhdes­tä täy­sin var­mas­ta kei­nos­ta loh­dut­ta­nee: täit eivät voi elää ilman hiuksia.

Kii­min­ki-Seu­ra r.y. aloit­ti vuo­den 2021 syys­kuus­sa Ran­ta­poh­jas­sa Kuu­kau­den esi­ne ‑tee­man mukai­sen jut­tusar­jan. Pää­sään­töi­ses­ti kuu­kausit­tain ilmes­ty­väs­sä jutus­sa esi­tel­lään van­ho­ja esi­nei­tä ja työ­ka­lu­ja sekä ker­ro­taan nii­den käyttötarkoituksesta.

Syys­kuus­sa 2021 esit­te­lys­sä oli Kylän­ka­pu­la eli olter­man­nin­ka­pu­la, loka­kuus­sa Kau­laus­lau­ta ja ‑tuk­ki, mar­ras­kuus­sa enti­sa­jan teu­ras­ta­jan puuk­ko­set­ti, jou­lu­kuus­sa Poron län­get. Vii­me vuo­den tam­mi­kuus­sa esi­tel­tiin Luu­luis­ti­met, hel­mi­kuus­sa Jää­sa­ha, maa­lis­kuus­sa Hir­ven­hiih­tä­jän suk­set, huh­ti­kuus­sa Vete­raa­nin sota­muis­to 1808–1809, kesä­kuus­sa Lii­tu­pii­put, hei­nä­kuus­sa Suo­suk­set ja Sii­pi­vii­ka­te, mar­ras­kuus­sa Ploo­tu­lauk­ku 1768 ja ploo­tu ja jou­lu­kuus­sa pläkkilyhty.

Tämän vuo­den ensim­mäi­se­nä kuu­kau­den esi­nee­nä oli hel­mi­kuus­sa Tulen­kul­jet­ta­jan pak­ku­la vuo­del­ta 1716, maa­lis­kuus­sa Raken­nus­kät­kö, ”Koti­va­kuu­tus” 1850-luvun tapaan. Nyt esit­te­lys­sä on Täikampa.

Kii­min­ki-Seu­ra on perus­tet­tu 1999. Yhdis­tyk­sen toi­mia­lu­ee­na on Oulun kau­pun­gin suur­alu­eet Kii­min­ki ja Jää­li, eli enti­sen Kii­min­gin kun­nan alue.

Yhdis­tyk­sen toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on mm. koti­seu­tu­tie­tou­den lisää­mi­nen, koti­seu­tu­hen­gen yllä­pi­tä­mi­nen ja oma­toi­mi­suu­den voi­mis­ta­mi­nen sekä koti­seu­dun kult­tuu­rien vaa­li­mi­nen ja edis­tä­mi­nen. Näi­tä asioi­ta Kuu­kau­den esi­ne jut­tusar­ja tukee, ker­too yhdis­tyk­sen joh­to­kun­nan puheen­joh­ta­ja Mat­ti Kon­tio.

Jut­tusar­jan kuu­kau­den esi­neen esit­te­lee asian har­ras­ta­ja ja joh­to­kun­nan jäsen Eino Mik­ko­nen. Kii­min­ki-Seu­ran muut joh­to­kun­nan jäse­net ovat Aila Berg, Mari­ka Hut­tu, Eero Hut­tu­la, Han­ne­le Kuti­lai­nen, Mar­ja-Tert­tu Mer­ta­nie­mi, Mar­ja-Lii­sa Ruo­ko­la ja Eeva-Lii­sa Vil­mi.

Läh­teet:

Ryt­kö­nen Ahti: Tuo­hi­tor­ven mail­ta, 1933

Wiki­pe­dia:

Kuu­kau­den esi­ne: Eino Mik­ko­sen yksityiskokoelma

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.