Oulun polii­si huo­lis­saan nuor­ten teke­mien rikos­ten mää­rän kasvusta

Oulun poliisilaitoksen poliisipäällikkö Mika Heinilä korostaa vahnempien ja yksilön vastuuta nuorten tekemien rikosten edessä. Nuorten pyrkimys kohti katujengejä on Hentilästä erittäin huolestuttavaa. Vielä viime vuonna katuryöstöjä ei Oulussa ollut, nyt on. (Kuva: Teea Tunturi)Oulun poliisilaitoksen poliisipäällikkö Mika Heinilä korostaa vahnempien ja yksilön vastuuta nuorten tekemien rikosten edessä. Nuorten pyrkimys kohti katujengejä on Hentilästä erittäin huolestuttavaa. Vielä viime vuonna katuryöstöjä ei Oulussa ollut, nyt on. (Kuva: Teea Tunturi)

Oulun polii­si ker­too, että Oulus­sa on katu­jen­gi­kult­tuu­ria sel­väs­ti ihan­noi­va nuo­ri­so­ryh­mä, jon­ka jäse­net teke­vät muun muas­sa väki­val­ta­ri­kok­sia. Polii­si tekee yhteis­työ­kump­pa­nei­neen aktii­vi­ses­ti työ­tä ryh­män toi­min­taan puut­tuak­seen sekä estääk­seen sen muut­tu­mis­ta jär­jes­täy­ty­neek­si katujengiksi.

Polii­si­lai­tok­sen rikos­tor­jun­ta­sek­to­rin joh­ta­ja Mar­kus Kiis­ki­nen ker­too, että Suo­mes­sa on kym­me­ni­sen katu­jen­giä, jot­ka ovat pää­osin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Nii­den pii­ris­sä on noin sata nuor­ta, jot­ka ovat enim­mäk­seen taus­tal­taan maahanmuuttajia.

Oulun polii­si­lai­tok­sen alu­eel­la, samoin kuin muu­al­la maas­sa, on huo­mat­tu, että eri­tyi­ses­ti alle 15-vuo­tiai­den teke­mien väki­val­ta­ri­kos­ten ja ryös­tö­ri­kos­ten mää­rä on kas­vus­sa. Koko­nai­suu­des­saan vuo­den ensim­mäis­ten kol­men kuu­kau­den aika­na alle 18-vuo­tiai­den teke­mien rikos­la­ki­ri­kos­ten eli omaisuus‑, seksuaali‑, liikenne‑, huu­mausai­ne- sekä hen­keen ja ter­vey­teen koh­dis­tu­nei­den rikos­ten mää­rät ovat nous­seet yli 30 pro­sent­tia vii­me vuo­den vas­taa­vaan ajan­koh­taan verrattuna.

Tut­ki­mus­ten perus­teel­la on arvioi­tu, että kes­kei­siä nuo­ri­so­ri­kol­li­suu­den ris­ki­te­ki­jöi­tä ovat yli­su­ku­pol­vi­nen huo­no-osai­suus, mata­la kou­lu­tus­ta­so, hei­kot kog­ni­tii­vi­set kyvyt, lap­suu­den­ai­kai­set käy­tös­häi­riöt sekä eri­lai­set psy­ko­so­si­aa­li­set ongelmat.

Lisäk­si on arvioi­tu, että asui­na­lu­een huo­no-osai­suu­del­la, samal­la alu­eel­la asu­vien riko­sak­tii­vi­suu­del­la sekä nuor­ten ver­tais­ver­kos­toil­la on yhteys rikos­käyt­täy­ty­mi­seen nuoruudessa.

– Vii­me vuo­sien huo­les­tut­ta­va kehi­tys liit­tyy mah­dol­li­ses­ti nuor­ten lisään­ty­nei­siin mie­len­ter­vey­son­gel­miin. Meil­lä on suu­ri huo­li sii­tä, miten yhteis­kun­ta pys­tyy tähän vas­taa­maan. Nuor­ten mie­len­ter­veys­työ on sur­keal­la tasol­la, Kiis­ki­nen suomii.

On myös mah­dol­lis­ta, että alai­käis­ten rikol­li­suut­ta kos­ke­vis­sa asen­teis­sa on vii­me vuo­sien aika­na tapah­tu­nut muu­tos, joka on yhtey­des­sä väki­val­ta­ri­kol­li­suu­den kas­vuun. Viit­tei­tä on myös rikol­li­sen elä­män­ta­van ihan­noin­nis­ta, joka tulee ilmi esi­mer­kik­si some-käyttäytymisenä.

Mah­dol­lis­ta on myös nuor­ten huu­mausai­nei­den käy­tön ja kau­pan lisään­ty­mi­sen vai­ku­tus väki­val­ta­ri­kol­li­suu­teen, esi­mer­kik­si huu­mausai­nei­den kaup­pa­ti­lan­teis­sa tapah­tuu pal­jon ryöstöjä.

Oulun polii­si­lai­tok­sel­la on kaik­ki­aan 750 työn­te­ki­jää, jois­ta 600 polii­se­ja. Polii­si­lai­tok­sen alu­eel­la tie­toon tulee noin 60 000 rikos­ta vuo­des­sa. Par­tio läh­tee teh­tä­väl­le joka kuu­des minuut­ti. Polii­si­lai­tok­sen uudet tilat val­mis­tu­vat tam­mi­kuun alkuun 2025 men­nes­sä Ruskoon.

Oulun polii­si­lai­tok­sel­la on nyt 406 kilo­met­riä Naton itä­ra­jaa. Se tar­jo­aa osal­taan tule­vai­suu­des­sa uusia haas­tei­ta alu­eel­la, mut­ta pää­tök­siä asian muka­naan tuo­mis­ta toi­mis­ta ei ole vie­lä teh­ty. Polii­si­hal­li­tuk­seen on perus­tet­tu Nato-yhdys­hen­ki­lön vir­ka näi­tä asioi­ta edistämään.

– Toi­min­taym­pä­ris­töm­me on jat­ku­vas­sa muu­tok­ses­sa. Perin­teis­ten uhkien lisäk­si koko ajan tulee uusia ilmiöi­tä, kuten kyber- ja hybri­diuh­kat, katu­jen­git ja Ukrai­nan sodan muka­naan tuo­mat haas­teet. Nämä vai­kut­ta­vat varau­tu­mi­seen. Valp­paa­na on olta­va koko ajan, Oulun polii­si­lai­tok­sen pääl­lik­kö Mika Hei­ni­lä kertoo.