Oulun polii­si huo­lis­saan nuor­ten teke­mien rikos­ten mää­rän kasvusta

Oulun polii­si ker­too, että Oulus­sa on katu­jen­gi­kult­tuu­ria sel­väs­ti ihan­noi­va nuo­ri­so­ryh­mä, jon­ka jäse­net teke­vät muun muas­sa väki­val­ta­ri­kok­sia. Polii­si tekee yhteis­työ­kump­pa­nei­neen aktii­vi­ses­ti työ­tä ryh­män toi­min­taan puut­tuak­seen sekä estääk­seen sen muut­tu­mis­ta jär­jes­täy­ty­neek­si katujengiksi.

Polii­si­lai­tok­sen rikos­tor­jun­ta­sek­to­rin joh­ta­ja Mar­kus Kiis­ki­nen ker­too, että Suo­mes­sa on kym­me­ni­sen katu­jen­giä, jot­ka ovat pää­osin pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Nii­den pii­ris­sä on noin sata nuor­ta, jot­ka ovat enim­mäk­seen taus­tal­taan maahanmuuttajia.

Oulun polii­si­lai­tok­sen alu­eel­la, samoin kuin muu­al­la maas­sa, on huo­mat­tu, että eri­tyi­ses­ti alle 15-vuo­tiai­den teke­mien väki­val­ta­ri­kos­ten ja ryös­tö­ri­kos­ten mää­rä on kas­vus­sa. Koko­nai­suu­des­saan vuo­den ensim­mäis­ten kol­men kuu­kau­den aika­na alle 18-vuo­tiai­den teke­mien rikos­la­ki­ri­kos­ten eli omaisuus‑, seksuaali‑, liikenne‑, huu­mausai­ne- sekä hen­keen ja ter­vey­teen koh­dis­tu­nei­den rikos­ten mää­rät ovat nous­seet yli 30 pro­sent­tia vii­me vuo­den vas­taa­vaan ajan­koh­taan verrattuna.

Tut­ki­mus­ten perus­teel­la on arvioi­tu, että kes­kei­siä nuo­ri­so­ri­kol­li­suu­den ris­ki­te­ki­jöi­tä ovat yli­su­ku­pol­vi­nen huo­no-osai­suus, mata­la kou­lu­tus­ta­so, hei­kot kog­ni­tii­vi­set kyvyt, lap­suu­den­ai­kai­set käy­tös­häi­riöt sekä eri­lai­set psy­ko­so­si­aa­li­set ongelmat.

Lisäk­si on arvioi­tu, että asui­na­lu­een huo­no-osai­suu­del­la, samal­la alu­eel­la asu­vien riko­sak­tii­vi­suu­del­la sekä nuor­ten ver­tais­ver­kos­toil­la on yhteys rikos­käyt­täy­ty­mi­seen nuoruudessa.

– Vii­me vuo­sien huo­les­tut­ta­va kehi­tys liit­tyy mah­dol­li­ses­ti nuor­ten lisään­ty­nei­siin mie­len­ter­vey­son­gel­miin. Meil­lä on suu­ri huo­li sii­tä, miten yhteis­kun­ta pys­tyy tähän vas­taa­maan. Nuor­ten mie­len­ter­veys­työ on sur­keal­la tasol­la, Kiis­ki­nen suomii.

On myös mah­dol­lis­ta, että alai­käis­ten rikol­li­suut­ta kos­ke­vis­sa asen­teis­sa on vii­me vuo­sien aika­na tapah­tu­nut muu­tos, joka on yhtey­des­sä väki­val­ta­ri­kol­li­suu­den kas­vuun. Viit­tei­tä on myös rikol­li­sen elä­män­ta­van ihan­noin­nis­ta, joka tulee ilmi esi­mer­kik­si some-käyttäytymisenä.

Mah­dol­lis­ta on myös nuor­ten huu­mausai­nei­den käy­tön ja kau­pan lisään­ty­mi­sen vai­ku­tus väki­val­ta­ri­kol­li­suu­teen, esi­mer­kik­si huu­mausai­nei­den kaup­pa­ti­lan­teis­sa tapah­tuu pal­jon ryöstöjä.

Oulun polii­si­lai­tok­sel­la on kaik­ki­aan 750 työn­te­ki­jää, jois­ta 600 polii­se­ja. Polii­si­lai­tok­sen alu­eel­la tie­toon tulee noin 60 000 rikos­ta vuo­des­sa. Par­tio läh­tee teh­tä­väl­le joka kuu­des minuut­ti. Polii­si­lai­tok­sen uudet tilat val­mis­tu­vat tam­mi­kuun alkuun 2025 men­nes­sä Ruskoon.

Oulun polii­si­lai­tok­sel­la on nyt 406 kilo­met­riä Naton itä­ra­jaa. Se tar­jo­aa osal­taan tule­vai­suu­des­sa uusia haas­tei­ta alu­eel­la, mut­ta pää­tök­siä asian muka­naan tuo­mis­ta toi­mis­ta ei ole vie­lä teh­ty. Polii­si­hal­li­tuk­seen on perus­tet­tu Nato-yhdys­hen­ki­lön vir­ka näi­tä asioi­ta edistämään.

– Toi­min­taym­pä­ris­töm­me on jat­ku­vas­sa muu­tok­ses­sa. Perin­teis­ten uhkien lisäk­si koko ajan tulee uusia ilmiöi­tä, kuten kyber- ja hybri­diuh­kat, katu­jen­git ja Ukrai­nan sodan muka­naan tuo­mat haas­teet. Nämä vai­kut­ta­vat varau­tu­mi­seen. Valp­paa­na on olta­va koko ajan, Oulun polii­si­lai­tok­sen pääl­lik­kö Mika Hei­ni­lä kertoo.