Artikkelit joiden kirjoittaja on Teea Tunturi

Ala­ky­län lii­ken­ne­hank­keel­le joululahjarahaa

Edus­kun­nan val­tio­va­rain­va­lio­kun­ta jakoi noin 50 mil­joo­naa euron niin sano­tut jou­lu­lah­ja­ra­hat ensi vuo­den bud­jet­tiin kaik­ki­aan yli 170 koh­teel­le, jot­ka ovat hyvin moni­nai­sia elä­män eri osa-alueil­ta. Suu­rim­pia avus­tus­sum­mia sai­vat muun muas­sa Liik­ku­va var­hais­kas­va­tus –ohjel­ma, 1,5 mil­joo­naa euroa ja Tai­de­tes­taa­jat-toi­min­ta mil­joo­na euroa. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö myön­si esit­tä­vän tai­teen esi­tyk­siin ja vie­rai­lui­hin päi­vä­ko­deis­sa ja kou­luis­sa mil­joo­na euroa.

Lue lisää

Jää­lin autogril­lil­lä uudet omis­ta­jat ja uusia suunnitelmia

Niko Lei­no­nen ja Jen­ny Kent­tä­lä aloit­ta­vat yhdes­sä Jää­lin autogril­lin uusi­na yrit­tä­ji­nä enti­sen jää­des­sä eläk­keel­le. Lei­no­nen ollut aiem­min vas­taa­va­na gril­li­kios­kil­la teh­den myy­jän ja kokin hom­mia. Kent­tä­lä puo­les­taan on ollut myyjänä/kokkina hel­mi­kuun alus­ta alkaen, jol­loin nyt pois jää­vä Jari Lei­no­nen sii­nä ovet avasi. 


Elä­män­ta­pa­na videot ja Tik­Tok – Jää­li­läi­nen Asko Mäkä­räi­nen halu­aa aut­taa jun­nu­ja löy­tä­mään oman juttunsa

Kun Asko Mäkä­räi­nen eli lap­suut­taan 1990-luvun Pudas­jär­vel­lä, hän huo­ma­si, että esiin­ty­mi­nen kiin­nos­ti hän­tä pal­jon. Kou­lu­näy­tel­mät eivät kui­ten­kaan olleet hänen jut­tun­sa. Kun nuo­ri Asko sai ensim­mäi­sen video­ka­me­ran käteen­sä ja pää­si kuvaa­maan sil­lä, se oli hänes­tä älyt­tö­män jännää. 


Tie- ja kor­vaus­asiat puhut­ti­vat Kyn­kään­suon tuulivoimatilaisuudessa

Neo­va Oy:n eli enti­sen Vapon tavoit­tee­na on kehit­tää jo tuo­tan­nos­ta pois­tu­nei­ta tur­ve­tuo­tan­toa­luei­ta , ja sil­lä on jo muu­ta­ma han­ke käyn­nis­ty­nyt. Yksi niis­tä on Kyn­kään­suon noin 1 840 heh­taa­rin han­kea­lue Yli-Iin Tan­ni­las­sa, jol­le suun­ni­tel­laan raken­net­ta­vak­si 13–15 tuu­li­voi­ma­laa ja 170 heh­taa­rin aurinkovoima-alue. 


Göte­bor­gis­ta Some­ro­vaa­raan kotiu­tu­nut sahu­ri val­mii­na töi­hin – Toni Mäke­lä sanoo ole­van­sa nyt aika köy­hä, mut­ta erit­täin onnellinen

Kun suo­ma­lais­juu­ri­nen, mut­ta Ruot­sis­sa syn­ty­nyt ja siel­lä koko ikän­sä asu­nut Toni Mäke­lä havah­tui sii­hen, että Ruot­si ja Göte­borg ei ole enää enti­sen­sä, alkoi hänen mie­les­sään kon­kre­ti­soi­tua aja­tus Suo­meen muu­tos­ta. Aiem­man työ­uran­sa it-alal­la teh­nyt mies alkoi miet­tiä, mitä Suo­mes­sa on. No met­sää. Ja miten sii­tä voi­si saa­da lei­pän­sä. No sahaa­mal­la tuk­ke­ja laudaksi. 


Vam­mais­pal­ve­lu­lain mukais­ten kul­je­tus­ten las­ku­tuk­ses­sa ongelmia

Ran­ta­poh­jan mie­li­pi­deo­sas­tol­la jul­kais­tiin mar­ras­kuun lopul­la kir­joi­tus, jos­sa ker­rot­tiin vam­mais­pal­ve­lu­lain mukais­ten kul­je­tus­ten las­ku­tuk­sen ongel­mis­ta. Kir­joi­tuk­ses­sa todet­tiin, että las­ku­ja on jää­nyt saa­mat­ta, eikä ongel­miin tah­do saa­da apua. 

Pal­ve­lu­pääl­lik­kö Mar­ja Salo, miten vam­mais­pal­ve­lu­lain mukai­set kul­je­tuk­set ja sen las­ku­tus muut­tui­vat syk­syl­lä 2022?


Tuu­li­voi­mayh­tiöt ryn­ni­vät voi­mal­la Yli-Iihin – Maa­no­mis­ta­jat kokoa­vat rive­jään yhteen

Yli-Iin alu­een sisäl­lä ole­val­la Iin enklaa­vil­la on raken­teil­la kak­si tuu­li­voi­ma­puis­toa, Pah­ka­kos­ken ja Iso Pih­la­ja­suon puis­tot, lisäk­si kaa­voi­tuk­ses­sa on Iso­ry­ti­suo Leu­val­la. Kyn­kään­suon alu­eel­la tuu­li- ja aurin­ko­voi­mao­say­leis­kaa­va on vireil­lä. Näi­den lisäk­si yhtiöt ovat osoit­ta­neet kiin­nos­tus­ta tuu­li­voi­man sijoi­tus­pai­koik­si aina­kin Kota­se­län (Hon­gi­kon­suon) ja Lat­va­se­län aluei­ta. Kota­se­län alu­eel­la maa­no­mis­ta­jat perus­ti­vat jo aiem­min oman neu­vot­te­lu­ryh­män­sä taa­tak­seen omat etun­sa iso­ja tuu­li­voi­mayh­tiöi­tä vas­taan, ja ete­ne­vät asias­sa yhdes­sä rintamassa. 


Lin­nan­her­ro­ja ja latu­höy­län pai­no­ja – Sata­vuo­ti­sen urhei­luseu­ran juhlaa

Yli­kii­min­gin Nui­ja­mie­het nime­si sata­vuo­tis­juh­las­saan seu­ran­sa täh­tiur­hei­li­jat, eli ylei­ses­sä sar­jas­sa val­ta­kun­nal­li­sel­la tasol­la menes­ty­nei­tä, MM-val­men­nus­ryh­mään kuu­lu­nei­ta ja kan­sain­vä­li­sis­sä kisois­sa Suo­mea edus­ta­nei­ta urhei­li­joi­ta. Täh­tiur­hei­li­joi­ta ovat hiih­tä­jä Vil­le Hil­tu­nen, suun­nis­ta­ja Arto Holap­pa, suun­nis­ta­ja Kei­jo Park­ki­nen, kei­hään­heit­tä­jä Mer­ja Perä­ta­lo, hiih­tä­jä Ilk­ka Rii­ko­la, hiih­tä­jä Sir­pa Rii­ko­la ja este- ja maas­to­juok­si­ja, val­men­ta­ja Jan­ne Ukon­maan­ho.


Con­lo­gin mil­joo­na­kaup­pa tuo uusia työ­paik­ko­ja Ylikiiminkiin

Puo­lus­tus­voi­mat tila­si yli­kii­min­ki­läi­sel­tä eri­kois­kont­tien ja ‑ajo­neu­vo­jen kehit­tä­mi­seen eri­kois­tu­neel­ta Con­log Oy:ltä 39,1 mil­joo­nan arvos­ta kont­ti­poh­jai­sia lai­te­suo­jia käyt­töön­sä. Toi­mi­tus­joh­ta­ja Juha Moi­sion mukaan kaup­pa käyn­nis­ti Con­lo­gil­la välit­tö­mäs­ti rek­ry­toin­tien pohdinnan.


Hir­ven­hauk­ku­ko­keet Ylikiimingissä

Yli­kii­min­gin met­säs­tys­seu­ran ken­nel­jaos­to jär­jes­ti ylei­set hir­ven­hauk­ku­ko­keet jou­lu­kuun aluk­si. Kokeen kes­kus­paik­ka­na toi­mi Vep­sän kyläyh­dis­tyk­sen yllä­pi­tä­mä Vep­sän kou­lu. Voit­toon hauk­kui Jou­ko Leskelän…


Perin­ne­jou­lun tunnelmaa

Tirin­ky­lä­läi­sen San­na Hai­puk­sen Jou­lu­puo­ti wan­ha rii­hi ava­si oven­sa ensi ker­taa vii­me jou­lun alla. Sen jäl­keen on tapah­tu­nut pal­jon, jou­lu­puo­ti on löy­tä­nyt asia­kas­kun­tan­sa ja ollut auki kesäl­lä­kin. Hai­pus on perus­ta­nut toi­mi­ni­men, ja hän uskoo, että tule­vai­suu­des­sa rii­hi työl­lis­tää hän­tä yhä enemmän.


Yli­kii­min­gin Nui­ja­mies­ten sata­vuo­tis­juh­la Vesaisenlinnalla

Yli­kii­min­gin Nui­ja­mie­het juh­lii tänä vuon­na seu­ran­sa 100-vuo­tis­ta urhei­lu­tai­val­ta. Juh­la­vuot­ta on juh­lit­tu työn mer­keis­sä koko vuo­den ajan ja juh­lin­ta jat­kuu edel­leen. Lau­an­tai­na 10.12. kel­lo 18 alkaa Vesai­sen­lin­nal­la seu­ran sata­vuo­tis­juh­la, jos­sa jul­kis­te­taan myös Nui­ja­mies­ten satavuotishistoriikki.


Kii­tol­li­suus men­neil­le suku­pol­vil­le koros­tui seppeleenlaskussa

Saa­ra Pen­ti­käi­nen ja Arto Kou­ri las­ki­vat itse­näi­syys­päi­vän sep­pe­leen Kii­min­gin san­ka­ri­hau­dal­le. Puhees­sa Pen­ti­käi­nen muis­ti kii­tol­li­suu­del­la maam­me itse­näi­syy­den puo­les­ta meneh­ty­nei­tä sekä hei­tä, jot­ka tais­te­li­vat ja sai­vat säi­lyt­tää elä­män­sä ja raken­si­vat maam­me uudelleen.




Some­ro­vaa­ran Erä juh­li puol­ta vuosisataansa

Vuon­na 1972 Some­ro­vaa­ran alu­eel­la Yli­kii­min­gis­sä nousi esiin oman met­säs­tys­seu­ran perus­ta­mi­nen. Tähän saak­ka alue oli kuu­lu­nut Jolok­sen Erään. Ensim­mäi­nen kokous aiheen ympä­ril­lä pidet­tiin 23.4.1972 Vei­no Pau­nan talos­sa. Kokouk­ses­sa seu­ran nimek­si hyväk­syt­tiin Some­ro­vaa­ran Erä ja sen puheen­joh­ta­jak­si valit­tiin Seppo Moi­la­nen.