Yli-Iin valokuitu ei toteudu
Iin Energian ja Iisiverkon aikeet rakentaa valokuitu Yli-Iihin on päättynyt, sillä alueelta ei saatu riittävästi tilauksia, kertoo Iin Energian toimitusjohtaja Kari Kuusela.
Lue lisääIin Energian ja Iisiverkon aikeet rakentaa valokuitu Yli-Iihin on päättynyt, sillä alueelta ei saatu riittävästi tilauksia, kertoo Iin Energian toimitusjohtaja Kari Kuusela.
Lue lisääValtioneuvosto antoi tammikuun lopussa asetuksen, jolla tuetaan vaille käyttöä jääneiden turvetuotantokoneiden romuttamista. Tukea myönnetään monenlaisille turvetuotannossa käytetyille erityiskoneille kuten romutetuille mekaanisille keruuvanuille, imuvaunuille, jyrsimille, kääntäjille, karheajajille, hihnakuormaimille, ojajyrsimille, tasausruuveille, kunnostusjyrsimille, suontasauslanoille, palaturpeen nostokoneille, turpeen kuljetusvaunuille, palokärryille ja turvesoilla käytettäville pumppaamoille.
Lue lisääPostin henkilökohtainen palvelu sen palvelupisteillä elää murrosaikaa. Ylikiimingin S‑marketissa sijainneesta Postin palvelupisteestä loppuu henkilökohtainen palvelu helmikuun 15. päivä. Syinä tähän aluepäällikkö Sauli Metsävirran mukaan ovat Arinan sopimuksen päättyminen sekä henkilökohtaisen palvelun tarpeen yleinen väheneminen.
Lue lisääOulun yhteisötoiminta on elänyt muutoksen kourissa jo pitkän aikaa. Käytännöt ja henkilöstö on muuttuneet sellaisella vauhdilla, että asukkaat eivät ole…
Lue lisääKoronarokotuksia on saatavilla useissa paikoissa helmi- ja maaliskuussa myös Rantapohjan alueella. Hyvinvointikeskuksissa ja hyvinvointipisteissä annetaan aikuisten ja lasten koronarokotuksia ajanvarauksella…
Yli-Iiläisen Mikkolan tilan Elina ja Markus Mikkolan perheeseen kuuluvat 9‑vuotias Anna, 7‑vuotias Emma, 5‑vuotias Iina, 4‑vuotias Iikka ja 2,5‑vuotias Jaakko. Pois kotoa asuvat jo vanhimmat lapset Ville ja Eetu. Perheen uusi tulokas syntyy päivänä minä hyvänsä. Maatilan arki lapsiperheessä on vauhdikasta. Töiden sujumisesta onkin vanhempien mukaan kiittäminen työntekijöiden ohella myös kunnallista varhaiskasvatusta sekä lomitusjärjestelmää. Töiden säilymisestä taas lähtee kiitos suomalaisille kuluttajille, jotka näkevät kotimaisen ruuan arvon.
Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2030 luotaavan kaupunkistrategian pitkän kaavan mukaan kokouksessaan maanantaina. Liki viisituntisessa kokouksessa käytettiin kaupunkistrategian käsittelyn yhteydessä noin 50 puheenvuoroa ja äänestettiin 16 muutosesityksestä.
Nousen maastopyörän selkään. Edessäni avautuu leveä reitti, jonka pohja on talvipakkasen kovettama. Yli-Iin MTB Pohjukkaojan ‑reitti kulkee monipuolisissa maisemissa, tarjolla on eri ikäistä metsää ja peltoaukeata. Noin 4,5 kilometrin mittaisella reitillä on ajettavaksi sekä mutkia että vauhdikkaita suoria ja muutama mukava mäennyppyläkin mahtuu mukaan. Reitin alkupisteessä on lämmin taukotupa ja mäenrinteestä matkan varrelta löytyy hirsilaavu tulipaikkoineen. Leveän pääreitin lisäksi alueella risteilee kapeampia polkuja, joilla voi ajaa ainakin läskipyörällä.
Reilut pari vuotta sitten yli-iiläinen Jussi Niemelä laittoi Pohjukkaojalla olleet emolehmänsä pois ja pohti, mitä tilalle voisi laittaa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ei vitkastellut aluevaltuuston työskentelyn käynnistämisessä. Kun aluevaalien tulos vahvistettiin viime keskiviikkona, pidettiin hyvinvointialueen strategiaseminaari jo torstaina. Perjantaina valtuustoon edustajia saaneet poliittiset ryhmät puolestaan sopivat hyvinvointialueen keskeisten luottamustehtävien jakautumisesta ryhmien kesken.
Oulun kaupungin yhteisötoiminta kutsuu oululaiset asukasiltoihin vaikuttamaan siihen, miten alueellinen toimintaraha tulisi jakaa. Helmikuussa järjestettävissä asukasilloissa tehdään esitys avustusten jakamisesta. Lopullisen päätöksen toimintarahojen jaosta tekee 21.2. lähidemokratiatoimikunta.
Kun uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuonna 2023, siirtyy kunnilta niiden omistukseen tai hallintaan tuhansia kiinteistöjä. Suuri osa rakennuksista siirtyy Kuntaliiton mukaan vuokrattuna hyvinvointialueille, mutta osa myydään joko ulkopuoliselle sijoittajalle tai kunnan omalle kiinteistöyhtiölle.
Keskusta keräsi 72,9 prosenttia eli 392 ääntä Yli-Iissä annetuista äänistä. Toiseksi eniten saanut perussuomalaiset sai 8,7 prosenttia äänistä, vaikka kukaan heidän ehdokkaistaan ei koonnut alueelta edes kymmentä ääntä.
Kuntaliiton mukaan, aluevaalien jälkeisen ennakkotiedon perusteella näyttää siltä, että yli 75 prosenttia valituista on myös kunnanvaltuutettuja. Lisäksi osa valituista hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä saattaa olla kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijoita tai työntekijöitä. Tähän seikkaan Oulun kaupunginhallituksen konsernijaos törmäsi käsitellessään Oulun sote-kiinteistöjen myyntiä. Asia jäi pöydälle jääviyskysymyksien selvittelyn ajaksi.
Oulun kaupunginhallitus on lähettänyt kaupunkistrategia Oulu 2030:n kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Valtuusto käsittelee ja päättää strategiasta maanantaina 31.1.
Historiallisissa vaaleissa paikkansa aluevaltuustossa lunastivat Rantapohjan alueelta keskustan kiiminkiläiset Anneli Näppä (1 497 ääntä), Lauri Nikula (1 089 ääntä) ja Olli Heikkilä (776 ääntä) sekä haukiputaalainen Mirja Vehkaperä (1 233 ääntä). Kokoomukselta läpi pääsivät kiiminkiläinen Pekka Simonen (722 ääntä) ja kellolainen Päivi Hirsso (953 ääntä). Myös Liike Nytin jääliläinen Jussi Arponen (311 ääntä) valittiin aluevaltuustoon.
Oulun väestö kasvaa kaupungin väestösuunnitteen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana vajaalla 20 000 asukkaalla, ollen vuonna 2030 noin 225 000 asukasta. Rantapohjan alueella suuntaus on tältä osin pääasiassa laskeva. Eniten asukkaita menettää Ylikiiminki, jossa asukasmäärä vähenisi tämän hetken noin 3 300 jopa lähelle 2 900 asukasta vuoteen 2030 mennessä.