Met­sä Grou­pin uusi bio­tuo­te­teh­das haas­taa puun kor­juu­ket­jut ja logis­tii­kan – Han­ke lisää mer­kit­tä­väs­ti kui­tu­puun han­kin­taa lähimaakunnista

Metsureita on metsätöihin riittänyt, eikä metsureiden määrää nähdä riskinä, vaikka tarpeet puun hankinnan lisääntymisen myötä kasvavatkin. Haasteet ovat metsäkone- ja puutavara-autojen kuljettajien löytämisessä. Puunkorjuuseen ja -kuljetukseen syntyy kaikkiaan tuhat uutta työpaikkaa, kun Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas käynnistyy syksyllä 2023. (kuva: Teea Tunturi)Metsureita on metsätöihin riittänyt, eikä metsureiden määrää nähdä riskinä, vaikka tarpeet puun hankinnan lisääntymisen myötä kasvavatkin. Haasteet ovat metsäkone- ja puutavara-autojen kuljettajien löytämisessä. Puunkorjuuseen ja -kuljetukseen syntyy kaikkiaan tuhat uutta työpaikkaa, kun Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas käynnistyy syksyllä 2023. (kuva: Teea Tunturi)

Puun kor­juuseen ja kul­je­tuk­seen syn­tyy tuhat uut­ta työ­paik­kaa, kun Met­sä Grou­pin uusi bio­tuo­te­teh­das käyn­nis­tyy vuo­den 2023 syk­syl­lä. Met­sä­am­mat­ti­lai­sia- ja asian­tun­ti­joi­ta on rek­ry­toi­tu puun­han­kin­taan pal­jon lisää jo vii­me aikoina.

Uusia kor­juu­ket­ju­ja tar­vi­taan noin 150 ja puun kul­je­tuk­seen yli 100 puu­ta­va­ra-autoa lisää. Mää­rä on niin mit­ta­va, että Met­sä Group näkee sen koko hank­keen suu­rim­pa­na haas­tee­na. Ensi­si­jai­ses­ti lisäys toteu­te­taan nii­den kor­juu- ja kul­je­tus­yri­tys­ten kaut­ta, joil­la on jo sopi­mus yhtiön kans­sa, mut­ta uusia yrit­tä­jiä­kin tulee väis­tä­mät­tä mukaan. Kou­lu­tuk­seen panos­te­taan monel­la eri tapaa yhteis­työs­sä eri taho­jen kanssa.

Uuden teh­taan puun­han­kin­ta-alu­ee­seen kuu­luu Lapin ja Poh­jois-Poh­jan­maan lisäk­si myös Kai­nuu. Noin mil­joo­na kuu­tio­ta teh­taan 7,6 mil­joo­nan kuu­tion kapa­si­tee­tis­ta on tar­koi­tus tuo­da Ruotsista.

– Puu­ta Suo­mes­sa riit­tää, ja hak­kui­ta voi­daan suo­rit­taa kes­tä­väs­ti. Poh­jois-Poh­jan­maan alu­eel­la har­ven­nus­po­ten­ti­aa­li on vie­lä suu­rem­pi kuin Lapin puo­lel­la. Poh­jois-Poh­jan­maal­la koros­tu­vat hak­kuu­räs­tien lisäk­si tal­vi­kor­juu­koh­teet ja tur­ve­maat, ker­too poh­joi­sen alu­een puun­han­kin­nan pii­ri­pääl­lik­kö Jark­ko Par­pa­la.

Esi­merk­ki­nä hän ker­too, että Lapin alu­eel­la puus­to kas­vaa joka vuo­si 12 mil­joo­naa kuu­tio­ta, ja 70 pro­sent­tia Lapin met­sien pin­ta-alas­ta on nuor­ta met­sää. Tämän het­ken hak­kuil­la ja luon­non pois­tu­mil­la sii­tä läh­tee noin 8 mil­joo­naa kuutiota.

– Sii­nä kas­vus­sa ja hak­kuu­pois­tu­mas­sa on suo­raan noin nel­jän mil­joo­nan käp­pi. Kes­tä­väs­ti Lapin maa­kun­nan alu­eel­ta pys­ty­tään aines­puun kokois­ta met­sää hak­kaa­maan run­sas kak­si mil­joo­naa kuu­tio­ta ilman että kas­vu vaa­ran­tuu, Par­pa­la sanoo.

Hak­kui­den suun­nit­te­lua hel­pot­taa nykyi­sin teko­ä­ly, ja hak­kuis­sa toteu­te­taan eko­lo­gi­sen kes­tä­vyy­den ohjel­maa, jos­sa pain­opis­tea­luei­na ovat hii­li­nie­lu­jen kas­vat­ta­mi­nen, moni­muo­toi­suu­den tur­vaa­mi­nen sekä tur­ve­mai­den met­sä­ta­lous ja vesien­suo­je­lun laa­dun paran­ta­mi­nen metsätöissä.

Inves­toin­ti tulee muut­ta­maan puu­vir­to­ja koko Suo­mes­sa. Iso, mer­kit­tä­vä muu­tos ver­rat­tu­na vaik­ka­pa Met­sä Grou­pin Ääne­kos­ken teh­taa­seen on juna­puun osuus. Se kol­min­ker­tais­tuu Kemis­sä nykyi­ses­tä. Kak­si kol­mas­osaa tulee tule­vai­suu­des­sa Kemin teh­taal­le junal­la, loput rekoilla.

– Päi­väs­sä teh­taal­le tulee kes­ki­mää­rin 9 junaa ja noin 180 puu­ta­va­ra-autoa. Juna­kul­je­tuk­set pai­not­tu­vat vii­kon­lo­pul­le ja rekat arki­päi­vil­le, ope­raa­tio­pääl­lik­kö Jar­mo Kar­hu kertoo.

Rata­hank­keet ovat­kin olleet kes­kei­ses­sä roo­lis­sa uuden teh­taan puun­kul­je­tuk­sia suun­ni­tel­taes­sa. Rau­ta­tei­den lisäk­si on raken­net­tu ter­mi­naa­le­ja ja puun­kuor­maus­paik­ko­ja. Myös auto­kul­je­tuk­sia var­ten on raken­net­tu uusia ter­mi­naa­le­ja maa­kun­tiin­kin. Logis­tii­kan kehit­tä­mis­tä jat­ke­taan edel­leen yhteis­työs­sä Väy­lä­vi­ras­ton ja VR:n kanssa.

Kemin uusi Met­sä Grou­pin bio­tuo­te­teh­das on 1,85 mil­jar­din euron inves­toin­ti. Inves­toin­nin koko­nais­kus­tan­nus on nous­sut suun­ni­tel­lus­ta noin 250 mil­joo­naa euroa muut­tu­neen maa­il­man­ti­lan­teen vuoksi.

Teh­taan toteu­tus­suun­nit­te­lu alkoi vuo­den 2020 elo­kuus­sa, koe­käyt­tö alkaa vuo­den 2023 alus­sa, ja teh­das käyn­nis­te­tään syk­syl­lä 2023. Täy­des­sä tuo­tan­nos­sa se on vuo­den 2024 syksyllä.

Teh­das käyt­tää puu­ta noin 7,6 mil­joo­naa kuu­tio­ta vuo­des­sa. Syn­ty­vä tuk­ki­puu myy­dään lähia­lu­een sahoil­le. Sel­lua teh­taal­la syn­tyy 1,5 mil­joo­naa ton­nia vuo­des­sa ja sii­tä vien­tiin menee noin 70 pro­sent­tia. Teh­das ei käy­tä lain­kaan fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta. Sen säh­kö­ener­gian oma­va­rai­suus on 250 pro­sent­tia (2,0 TWh), ja yli­jää­vä säh­kö toi­mi­te­taan val­ta­kun­nan verkkoon.

Täl­lä het­kel­lä raken­nuk­set val­mis­tu­vat, har­jan­nos­ta­jai­set on vie­tet­ty, ja teh­taan siluet­ti alkaa näkyä. Soo­da­kat­ti­lan 82-met­ri­nen teräs­run­ko saa­vut­taa har­ja­kor­keu­ten­sa alku­ke­säs­tä. Alu­een kor­kein raken­nel­ma on 105-met­ri­nen savupiippu.

Met­sä Grou­pin pää­to­teu­tus­kump­pa­nit hank­kees­sa ovat Val­met, ABB, AFRY ja Fim­pec. Pro­jek­tin koti­mai­suusas­te on 70 pro­sent­tia. Bio­tuo­te­teh­taan raken­nus­vai­heen työl­li­syys­vai­ku­tus on 10 000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta, ja eri työn­te­ki­jöi­tä on pro­jek­tin aika­na noin 15 000. Teh­das työl­lis­tää suo­ras­sa arvo­ket­jus­saan Suo­mes­sa 2 500 hen­ki­löä, jois­ta uusia työ­paik­ko­ja on 1 500, jois­ta suu­rin osa syn­tyy logis­tii­kan ja raa­ka-aineen keruun puolelle.

Kemin bio­tuo­te­teh­das on val­mis­tues­saan poh­joi­sen pal­lon­puo­lis­kon tehok­kain puu­ta jalos­ta­va lai­tos. Bio­tuo­te­teh­das tuot­taa havu- ja koi­vusel­lua kar­ton­gin, peh­mo- ja pai­no­pa­pe­rin sekä eri­kois­tuot­tei­den raaka-aineeksi.

Kemin teh­das­ta kut­su­taan bio­tuo­te­teh­taak­si, kos­ka se val­mis­taa täy­sin ilman fos­sii­li­sia polt­toai­nei­ta sel­lun lisäk­si pal­jon mui­ta eri­lai­sia bio­tuot­tei­ta ja tuot­taa bio­poh­jais­ta säh­kö­ener­gi­aa sel­keäs­ti enem­män ver­rat­tu­na perin­tei­seen sel­lu­teh­taa­seen. Bio­tuo­te­teh­das lisää Suo­men vien­nin arvoa puo­lel­la mil­jar­dil­la eurol­la vuo­sit­tain ja posi­tii­vi­nen tulo­vai­ku­tus Suo­meen on samoin puo­li mil­jar­dia euroa vuosittain.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.