- Pateniemi-seuran puheenjohtaja Seppo Barck loi katsauksen Pateniemen kulttuurielämän kohokohtiin.
- Matti Kilvelä valittiin Suur-Patelan kulttuuripersoonaksi. Hän sai Hannu Anttoselta taiteilija Kari Hornemanin grafiikan työn. Jari Ruuska seuraa.
LC Oulu-Pateniemi järjesti perinteisen Pateniemipäivän Pateniemen yläkoululla viime lauantaina. Päivä oli järjestyksessään yhdestoista. Tapahtuma oli osa Oulu 2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta.
Tällä kertaa tapahtuma oli suunnattu lapsille ja eläkeläisille, valotti tapahtuman juontanut, lion Aatos Anttonen. Tämä näkyi myös ohjelman sisällössä. Esillä olivat kokeneet musikantit ja erityisesti nuoret musikantit. Kokeneempaa puolta edusti tanssiorkesteri Segnoset, joka sai osan paikalla olleista pyörähtelemään valssin tahdissa.
Lasten esittämässä ohjelmassa sai paikalle tullut runsaslukuinen yleisö kuulla esikoululaisten esittämän Eskari- laulun Soivan siilin säestämänä. Musiikkiluokka esitti Heidi Salmen johtamana mm. alkuperäisteoksen On Oulu tää. Yleisö pääsi mukaan myös tanhuamaan Maija Anttosen ohjauksessa.
Pateniemi-Seuran puheenjohtaja Seppo Barck loi katsauksen Pateniemen vilkkaaseen kulttuurihistoriaan. Itse seura täyttää tänä vuonna 25 vuotta, josta Seppo on ollut puheenjohtajana 24 vuotta. Tänä aikana seura on julkaissut 3 kirjaa Pateniemen historiasta.
– Jotkut ovat humoristisesti todenneet, että voiko Pateniemestä kirjoittaa 900 sivua?, aloitti Seppo esitelmänsä. Seura on myös pystyttänyt sahamuistomerkin 117 vuotta toimineen sahan muistoksi. Se sijaitsee sahamuseon edustalla. Sahamuseon toiminta on tosin vaakalaudalla, koska sen toimintaa ollaan lopettamassa vuonna 2029.
Pateniemeen on muuttanut paljon uusia asukkaita, jotka vähitellen alkavat kiinnostua myös ympäristöstään. Tämä näkyy mm. seuran kirjojen kysyntänä. Seura onkin ottanut uusintapainokset Pateniemen historian ykkös- ja kolmososista.
Seppo Barck kertoi Pateniemen varvilla rakennetun 13 suurta valtameripurjehtijaa. Parkkilaiva Felixistä löytyykin votiivilaiva seurakuntakoti Ankkurissa. Sen lahjoitti LC Pateniemi Tuiran seurakunnalle vuonna 1999. Pateniemen yläkoulun edeltäjä, Sahan työtekijöiden koulu, perustettiin jo vuonna 1873 ollen samalla Oulun ensimmäinen koulu. Mainittakoon, että Haukiputaan ensimmäinen varsinainen kansakoulu aloitti toimintansa 1879 Simppulassa.
Pateniemen yhteiskoulu aloitti toimintansa Sahan koulun rakennuksessa vuonna 1964. Uusi koulurakennus, Pateniemen yläkoulu, valmistui vuonna 1968. Vuonna 1951 valmistunut Honkapirtti toimi yli 70 vuotta koko Pateniemen kulttuurin kehtona. Avajaisiin oli tulossa Aulikki Rautavaara laulamaan. Mutta kun Honkapirtissä oli vain vanha pianonrähjä, ei hän suostunut sen ääressä esiintymään. Oulu Oy:n silloinen toimitusjohtaja Aulis Kairamo antoi luvan paremman pianon ostoon. Yhtiön pitkäaikainen sosiaalipäällikkö Arvo Alanne otti yhteyttä paikalliseen pianoedustajaan Paavo Kaijaseen, joka sai hankittua tilaisuuteen flyygelin. Näin saatiin avajaisetkin pelastettua. Barck valotti vielä lopuksi urheilukentän vihkimistä, jossa olympialaisten soihtuviesti viivähti tilaisuudessa vihkimisseremonian ajan.
Tilaisuudessa palkittiin myös vuoden kulttuuripersoona Suur-Patelassa. Hän on Matti Kilvelä, jolla on takanaan vuosikymmeniä jatkunut aktiivinen musiikki- ja kulttuuritoiminta sekä monipuolinen, päivätyön ohella toteutettu työ yhdistysten, kuorojen ja eri yhteisöjen parissa. Hänen järjestö- ja kulttuuritoimintansa sai alkunsa jo vuonna 1958.
Kysyttäessä paikalla olleilta, että mitä harrastuksia Pateniemi nykyisin tarjoaa lapsiperheille, saa vastaukseksi monipuolisen ja kattavan listan. Pateniemessä on paljon leikkipuistoja. Uusi luistinrata on erinomaisessa kunnossa. Patelan Voimistelijoilla on lasten harrasteryhmiä. Partiolippukunta Polun Polkijat, joka nytkin oli tuonut osastonsa päiville, tarjoaa toimintaa Sudenpennuista Perhepartioon. Pateniemeläisiin harrastuksiin kuuluu myös mm. telinevoimistelua, cheerleaderia ja balettia. Pateniemen koululla toimii aktiivinen vanhempainyhdistys, Haave.
Luonto on lähellä ja kesäisin pääsee mereen uimaan. Kysyttäessä, mitä kaivattaisiin vielä, saa kuulla toiveen: että elokuvateatteri saisi vielä olla.





