Artikkelit joiden kirjoittaja on Kari Holma


Pir­teis­sä ja kar­ta­noil­la — kir­kois­sa ja toi­mi­ta­loil­la

Kui­va­nie­mel­lä syn­ty­nyt Rai­li Ala-Haa­vis­to on kir­joit­ta­nut Kui­va­nie­men kris­til­li­syy­den his­to­rias­ta ker­to­van 2-osai­sen, yhteen­sä lähes 800- sivui­sen teok­sen. Ensim­mäi­nen osa Sanan­ju­lis­ta­jia ja julis­tus­ta sekä kuu­li­joi­ta Kui­va­nie­mel­lä 150 vuo­den ajal­ta, käsit­tää vuo­det 1862–1961 ja toi­nen vas­taa­va osa vuo­det 1962–2012. Teos on varus­tet­tu run­saal­la läh­de­luet­te­lol­la ja liit­teil­lä, kuten Kui­va­nie­men papis­tol­la 400 vuo­den ajal­ta, Kui­va­nie­men luk­ka­reil­la ja kant­to­reil­la, Kui­va­nie­men rau­ha­nyh­dis­tys­ten hal­li­tus­ten jäse­nil­lä sekä les­ta­dio­lai­sil­la sanan­pal­ve­li­joil­la.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa luke­mis­ta?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Ases­so­ri Timo Hol­man koti­seu­tu- ja hen­gel­li­nen perin­tö

– Kyl­lä sitä mon­ta kas­te- vih­ki­toi­mi­tus­ta ehti Hau­ki­pu­taal­la kol­mes­sa­kym­me­nes­sä vuo­des­sa teh­dä, tote­si Timo Hol­ma vii­me tapaa­mi­ses­sam­me mar­ras­kuus­sa Jär­ven­pään Aino­lan Vil­la Kives­sä. Ei tar­vin­nut jat­kos­sa myös­kään kysel­lä suku­ni­miä, sil­lä se ”näkyi naa­mas­ta” eli naa­ma­tau­lun koko­nais­vai­ku­tel­mas­ta, nau­rah­taa Timo. Minut ja Eevan­kin hän vih­ki vuon­na 1974.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa luke­mis­ta?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Psyy­ke tilas­sa Kel­lon asu­kas­tu­val­la

Jus­si Tukiai­nen piti 7.11. esi­tel­män Psyy­ke tilas­sa Kel­lon asu­kas­tu­val­la, jon­ne oli kokoon­tu­nut kol­mi­sen­kym­men­tä kuu­li­jaa hie­man kau­em­paa­kin. Tilai­suus kuu­lui luen­to­sar­jaan, jon­ka Hau­ki­pu­taan tai­deyh­dis­tys oli jär­jes­tä­nyt.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa luke­mis­ta?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Pate­nie­men rai­til­la

Pate­nie­men rait­ti on Pate­nie­men kou­lun kerää­mä reit­ti, jos­sa esi­tel­lään enti­sen Pate­nie­men sahan alu­een elä­mää ja mer­kit­tä­viä koh­tei­ta. Fyy­si­ses­ti rei­til­lä on 12 his­to­ria­tau­lua, jois­sa esi­tel­lään alu­een his­to­ri­aa ja nyky­päi­vää. Tau­luis­ta löy­tyy qr-koo­de­ja, joi­den avul­la voi syven­tää kuta­kin aihe­pii­riä. Lataa­mal­la kän­nyk­kään­sä qr-koo­dioh­jel­man, pää­see kuka tahan­sa tut­kai­le­maan tar­kem­min eri aihea­luei­ta. Täl­lä het­kel­lä koo­de­ja löy­tyy 17 kap­pa­let­ta. Kuvien lisäk­si niis­tä löy­tyy 16 videon­pät­kää.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa luke­mis­ta?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Ant­ti Hyry, Uunin kir­joit­ta­ja ja raken­ta­ja

Fin­lan­dia-pal­kin­non vuon­na 2009 Uuni — romaa­nil­laan saa­nut Ant­ti Hyry syn­tyi Kui­va­nie­mel­lä 30.10.1931. Koti­ta­lo Oja­la oli alun perin pie­neh­kö pir­tin ja kama­rin käsit­tä­vä raken­nus, mut­ta sitä laa­jen­net­tiin myöhemmin.Jämsän kris­til­li­sel­le kan­san­opis­tol­le oli ideoi­tu urku­jen han­kin­taa urku­jen raken­nus­pro­jek­tin muo­dos­sa 1990-luvun lopus­sa. Ant­ti Hyryl­lä ja Veik­ko Vir­ta­sel­la oli ennes­tään koke­mus­ta Van­taan rau­ha­nyh­dis­tyk­sen urku­ra­ken­nus­pro­jek­tis­ta. Ant­ti Hyry oli ehdot­ta­nut, että kos­ka tar­vi­taan vii­kon­lop­pu­kurs­seil­le hyviä aihei­ta, niin aloi­te­taan urku­jen­ra­ken­nus­kurs­sit. Antil­la oli koke­mus­ta urku­jen suun­nit­te­lus­ta tie­to­ko­neen avul­la.


Huo­ve­li­nin Myl­ly ja Saha Hau­ki­pu­taal­la Kii­min­ki­joen var­rel­la

Vuo­den 1787 kar­tas­sa nykyi­sen Tör­mä­län saa­ren ete­lä­puo­lel­la Hau­ki­pu­taal­la Kii­min­ki­joen kapean joki­haa­ran var­rel­la näkyy olleen myl­ly, nimel­tään Antin myl­ly. Joki­haa­raa ei ole enää ole­mas­sa. Sen pai­kal­la on tie. Toi­sen haa­ran, ns. Myl­ly­haa­ran puo­lel­la, Pie­tin­saa­res­sa­kin tie­de­tään olleen myl­lyn, joka on ollut käy­tös­sä 1880-luvul­le saakka.Törmälän saa­rel­la sijait­se­va Jus­si­lan myl­ly, nykyi­nen Huo­ve­li­nin Myl­ly ja Saha, on raken­net­tu vuon­na 1908. Raken­ta­mi­seen liit­tyy kuver­nöö­rin lupa, jos­ta sel­vi­ää, että toi­mi­tus­kir­ja on teh­ty Hau­ki­pu­taal­la 29.6.1908 kat­sel­muk­ses­sa, jon­ka pii­ri-insi­nöö­ri Kon­rad Nord­vall oli mää­rän­nyt insi­nöö­ri R.Tennbergin suo­rit­ta­maan.