Hei­jas­tin puut­tuu joka toi­sel­ta jalankulkijalta

Suo­ma­lai­set suh­tau­tu­vat hei­jas­ti­meen myön­tei­ses­ti, mut­ta Lii­ken­ne­tur­van seu­ran­nas­sa hei­jas­tin löy­tyi vain joka toi­sel­ta jalan­kul­ki­jal­ta. Hei­jas­ti­men puut­tu­mi­nen näkyy myös lii­ken­tees­sä, sil­lä 65 pro­sent­tia autoi­li­jois­ta ker­too jou­tu­neen­sa äkki­jar­rut­ta­maan ilman hei­jas­tin­ta liik­ku­neen jalan­kul­ki­jan vuoksi.

Syk­syn pimeys lisää tar­vet­ta näkyä lii­ken­tees­sä, mut­ta hei­jas­tin jää yhä lii­an usein kaa­pin peru­koil­le. Suo­ma­lai­sis­ta 96 % suh­tau­tuu hei­jas­ti­men käyt­töön myön­tei­ses­ti* Asen­teet ovat kun­nos­sa, mut­ta sil­ti Lii­ken­ne­tur­van seu­ran­nas­sa hei­jas­tin löy­tyi vain 51 % jalankulkijoista.

– Haas­te tai­taa olla sii­nä, että hyvä aiko­mus ei muu­tu käy­tän­nön toi­min­nak­si ja sik­si on taas muis­tu­tuk­sen aika. Omas­ta tur­val­li­suu­des­taan ei kan­na­ta tin­kiä, joten nyt kan­nat­taa ottaa hei­jas­ti­met käyt­töön ihan ilman mut­ku­ja, muis­tut­taa Lii­ken­ne­tur­van suun­nit­te­li­ja Lau­ra Loik­ka­nen.

Hei­jas­ti­men mer­ki­tys näkyy myös autoi­li­joi­den koke­muk­sis­sa. Lii­ken­ne­tur­van kyse­lyn mukaan 65 % autoi­li­jois­ta ker­too jou­tu­neen­sa äkki­jar­rut­ta­maan pimeäl­lä ilman hei­jas­tin­ta liik­ku­neen jalan­kul­ki­jan takia.

Tilan­ne voi tul­la eteen yllät­täen, sil­lä pimeäs­sä ilman hei­jas­tin­ta käve­li­jä erot­tuu ympä­ris­tös­tään myö­hem­min kuin hei­jas­ti­mil­la varus­tet­tu. Tilan­ne tun­tuu ole­van tut­tu suu­rel­le osal­le kuljettajista.

– Autoi­li­jan tulee aina sovit­taa nopeu­ten­sa olo­suh­tei­siin ja olla val­mis pysäh­ty­mään suo­ja­tien eteen, jos jalan­kul­ki­ja on astu­mas­sa sil­le. Tämä on sel­keä sään­tö. Jalan­kul­ki­ja voi kui­ten­kin omal­la toi­min­nal­laan paran­taa näky­mis­tään ja havait­ta­vuut­taan huo­mat­ta­vas­ti, Loik­ka­nen vahvistaa.

Kyse­lyn mukaan 70 % suo­ma­lai­sis­ta ker­too käyt­tä­vän­sä mitä tahan­sa hei­jas­tin­ta, eikä tyy­lil­lä ole niin väliä. Pie­ni osa ei käy­tä hei­jas­tin­ta lain­kaan, vaik­ka hei­jas­ti­men tyy­lin ja ulko­näön sai­si itse valita.

– Hei­jas­ti­mia on tar­jol­la moneen makuun ja vali­koi­mat ovat kau­pois­sa suu­ret. Vaat­teis­sa val­mii­na ole­vat hei­jas­ta­vat yksi­tyis­koh­dat saat­ta­vat näkyä kau­as eri­tyi­ses­ti, jos pin­ta on suu­ri, mut­ta ne eivät kor­vaa hei­jas­ti­mia. Hei­jas­ti­mia tulee olla vähin­tään kak­si ja ne kan­nat­taa kiin­nit­tää val­miik­si kaik­kiin käy­tös­sä ole­viin tak­kei­hin ja lauk­kui­hin. Näin hei­jas­ti­met eivät unoh­du mat­kas­ta, Loik­ka­nen kannustaa.

Vuo­sien 2017–2021 välil­lä jalan­kul­ki­jan kuo­le­maan joh­ta­neis­ta onnet­to­muuk­sis­ta lähes puo­let (47 %) tapah­tui pimeän tai hämä­rän aikaan. Näis­sä onnet­to­muuk­sis­sa kuol­leis­ta 31 jalan­kul­ki­jas­ta suu­rin osa (77 %, n=23) ei käyt­tä­nyt hei­jas­tin­ta. Tut­ki­ja­lau­ta­kun­tien arvioi­den mukaan hei­jas­ti­men käyt­tö oli­si voi­nut eri toden­nä­köi­syyk­sil­lä pelas­taa yhdek­sän (40 %) hei­jas­tin­ta käyt­tä­mä­tön­tä jalankulkijaa.

Lii­ken­ne­tur­va sel­vit­ti suo­ma­lais­ten suh­tau­tu­mis­ta hei­jas­ti­miin mar­ras­kuus­sa 2025. Kyse­ly­tut­ki­muk­sen toteut­ti Verian, ja sii­hen vas­ta­si yhteen­sä 1005 hen­ki­löä, jois­ta autoi­li­joi­ta oli 81 %.