Mark­ku Leh­mus­kal­lion ja Anas­ta­sia Lap­suin jo kol­meen ker­taan siir­ret­ty doku­ment­ti­fil­mi­päi­vä ‘Ark­ti­sia koh­taa­mi­sia, uur­ret­tu­ja koh­ta­loi­ta’ toteu­tui Yli-Iin Kie­rik­ki­kes­kuk­ses­sa vih­doin vii­me lau­an­tai­na. Kie­rik­ki­kes­kuk­sen inten­dent­ti Lee­na Leh­ti­nen ilmai­si­kin ole­van­sa val­ta­van onnel­li­nen, että elo­ku­va­ta­pah­tu­man jär­jes­tä­mi­nen vii­mein onnis­tui, vaik­ka­kin kas­vo­mas­kien ja koro­na­pas­sien turvin.

Päi­vä­hoi­don his­to­ria ulot­tuu Yli-Iis­sä vuo­teen 1977, jol­loin ensim­mäi­nen kun­nal­li­nen päi­vä­hoi­ta­ja, Eeva-Lii­sa Per­nu aloit­ti työn­sä. Vuon­na 1980 kun­nal­li­sen päi­vä­hoi­don tar­ve lisään­tyi, ja tuol­loin per­he­päi­vä­hoi­ta­jia pal­kat­tiin kun­taan useam­pia. 1990-luvun lop­pu­puo­lis­kol­la perus­tet­tiin kak­si ryh­mä­per­he­päi­vä­ko­tia, joi­den toi­min­ta lop­pui 2010-luvun vii­mei­si­nä vuosina.Nyt Yli-Iis­sä ei ole enää perhepäivähoitajia.