Kiimingin Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Sirpa Runtti ja hallituksen jäsen Esko Valkola ihmettelevät, miten kaupungilta ei löydy mitään tukea pitkät perinteet omaavalle alueelliselle tapahtumalle. (Kuva: Teea Tunturi)

Kiiminki 25.04.2024 00:03

Kii­min­ki­päi­vien pit­kä perin­ne on vaa­ras­sa loppua

Kii­min­ki­päi­vät juh­lii tänä vuon­na 50-vuo­tis­juh­li­aan. Se on var­maa, että juh­la­ta­pah­tu­ma jär­jes­te­tään. Jat­ko sen sijaan on epä­var­ma. Kii­min­gin Yrit­tä­jät ry kan­taa tapah­tu­man talou­del­li­sen vas­tuun yksi­nään, ja nyt ollaan tilan­tees­sa, että yhdis­tyk­sen hal­li­tus jou­tuu tosis­saan miet­ti­mään, jär­jes­te­tään­kö Kii­min­ki­päi­viä jat­kos­sa lainkaan. 

Tyttäret Erja Haho ja Seija Karhumaa sekä heidän isänsä Antti Rautakoski ovat olleet saatuun hoitoon tyytyväisiä, mutta hoitopaikan pitkä odotusaika ja siihen liittyvä omaisen siirtely paikasta toiseen aiheutti erityisen paljon huolta. (Kuva Teea Tunturi)

Ii 25.04.2024 00:02

Muis­ti­sai­raan siir­te­ly pai­kas­ta toi­seen aiheut­ti per­heel­le huol­ta ja mur­het­ta – Samal­la herä­si huo­li yksi­näis­ten van­hus­ten kohtalosta

Iiläi­nen Ant­ti Rau­ta­kos­ki on ollut vai­mon­sa Este­ri Rau­ta­kos­ken kans­sa nai­mi­sis­sa vuo­des­ta 1955 saak­ka. Yhtä on pidet­ty siis jo lähes 70 vuot­ta. Vii­mei­set pari vuot­ta Ant­ti toi­mi vai­mon­sa omais­hoi­ta­ja­na, kun­nes tul­tiin tilan­tee­seen, että vai­mol­le piti etsiä hoi­va­ko­ti­paik­ka ja omais­hoi­ta­juus purkaa. 

Yhteiskuvassa kansanedustajan kanssa. (Kuvat: Perttu Hämäläinen)

Nuoret, Ylikiiminki 25.04.2024 00:01

Kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Vesa­lan koululla

Vesa­lan yksi­kön opet­ta­ja Elias Huh­ta­la orga­ni­soi hie­non ja mie­len­kiin­toi­sen aamu­päi­vän. Pudas­jär­vi­nen kan­san­edus­ta­ja Olga Oinas-Panu­ma vie­rai­li Yli­kii­min­gin kou­lul­la Vesa­lan yksi­kös­sä. Tapah­tu­maan osal­lis­tui­vat Vesa­lan yksi­kös­tä 4–6 luok­kien oppi­laat ja Yli­kii­min­gin yksi­kös­tä kaik­ki vitosluokkalaiset. 

Kuvassa länsisuomalaista tyyppiä oleva rautavahvisteinen puinen sarvisatula. (Kuva: Eino Mikkonen)

Jääli, Kiiminki 25.04.2024 00:01

Kuu­kau­den esi­ne: Pui­nen sarvisatula

Ammoi­si­na aikoi­na, kesy­tet­ty­ään hevo­sen, ihmi­nen tote­si, että hevo­sel­la pää­see liik­ku­maan jou­tui­sas­ti kii­peä­mäl­lä sen sel­kään. Nois­ta ajois­ta läh­tien rat­sas­ta­jat ovat muka­vuuk­sien­sa vuok­si kehi­tel­leet eri­lai­sia peh­mus­tei­ta hevo­sen selkään. 

No Picture

Kiiminki 25.04.2024 00:01

Kii­min­gin lei­jo­nat kerää ruo­ka-apua kaupoissa

LC Kii­min­ki kerää par­hail­laan kii­min­ki­läi­sis­sä ruo­ka­kau­pois­sa kui­va­tuot­tei­ta ja säi­lyk­kei­tä ruo­ka-avuk­si vähä­va­rai­sil­le. Muka­na keräyk­ses­sä ovat S‑market, K‑supermarket sekä Hal­pa-Hal­li. Kau­pois­sa on tar­kem­mat ohjeet ja keräys­laa­ti­kot, joi­hin osta­man­sa tuot­teet voi jättää.

Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki 25.04.2024 00:00

Kir­ja: Teks­tii­li­kä­si­työn his­to­ri­aa nykyvinkkelistä

Tie­to­kir­jai­li­ja, kas­viar­keo­lo­gi ja bio­lo­gi sekä neu­lo­ja ja neu­le­suun­nit­te­li­ja Tei­ja Alan­ko läh­ti tut­ki­mus­mat­kal­le koh­ti teks­tii­li­kui­tu­jen ja kudel­mien juu­ria. Aja­tuk­se­na hänel­lä oli koo­ta tie­toa ja samal­la oppia lisää van­ho­ja käsi­työ­tai­to­ja. Mat­kal­ta men­nei­syy­teen syn­tyi Vas­ta­pai­no-kus­tan­ta­mon jul­kai­se­ma kir­ja Nok­kos­vil­laa ja värt­ti­nän­keh­riä — Tari­na teks­tii­li­kä­si­työn historiasta.

No Picture

Yleisö 25.04.2024 00:00

Seu­ran­ta­lot jää­vät mopen osalle

Suo­mes­sa on noin 2 000 seu­ran­ta­loa. Niis­sä tou­hu­aa tal­koo­lai­si­na ja eri­lai­sis­sa har­ras­tuk­sis­sa ja kokoon­tu­mi­sis­sa val­ta­va mää­rä ihmi­siä. Seu­ran­ta­lot ovat moni­muo­toi­nen ryh­mä eri aika­kausia edus­ta­via talo­ja, joi­ta mm. nuo­ri­so- ja rait­tius­seu­rat, maa­mies­seu­rat, työ­väe­nyh­dis­tyk­set ja urhei­luseu­rat ovat raken­ta­neet kokoon­tu­mis­ti­loik­seen. Van­him­mat säi­ly­neet talot on raken­net­tu 1880-luvul­la. Myös van­ho­ja kan­sa­kou­lu­ja ja mui­ta raken­nuk­sia on muu­tet­tu seu­ran­ta­lo­käyt­töön. Nykyi­sin talot toi­mi­vat kylien ja kau­pun­gi­no­sien kokoon­tu­mis- ja tapah­tu­ma­ti­loi­na. Iis­sä­kin on puo­li­sen­tusi­naa seu­ran­ta­loa eri puo­lil­la kuntaa.