Päät­tä­jäl­tä: Kuusa­mon­tien perus­pa­ran­nuk­sen ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set ovat arvioitavana

Luin ensim­mäi­set poliit­ti­set asia­kir­jat ja suun­ni­tel­mat jos­kus 1980-luvul­la Salois­ten sivu­kir­jas­ton lukusa­lis­sa. Enpä osan­nut perus­kou­lun opp­pi­laa­na tuol­loin aavis­taa, että vie­lä aikui­se­na­kin luki­sin sil­mät kii­luen ase­ma­kaa­va­hank­kei­den selos­tuk­sia, YVA-ohjel­mia tai ympä­ris­tö­lu­pien asiakirjoja.

Lue lisää

Lau­lu­pe­li­man­neil­ta uusi ääni­te sekä konsertti

Iin Lau­lu­pe­li­man­nit juh­lis­ta­vat 650 vuot­ta täyt­tä­vää koti­kun­taa Tuu­len ter­vei­set ‑äänit­teel­lä, johon on koot­tu van­han Iin alu­een soi­tin­musiik­kia 1800- ja osin jopa 1700-luvuil­ta. Tuol­loin Iin pitä­jään kuu­lui pal­jon nykyis­tä laa­jem­pi alue Iijoen ja Kii­min­ki­joen var­sil­ta. Myös levyn lau­lut ovat peräi­sin 1800-luvun lopul­ta sekä vii­me vuo­si­sa­dan alkupuolelta. 


Kii­min­ki­päi­viä syy­tä tukea

Eri­lais­ten vapaa­eh­toi­sin voi­min jär­jes­tet­ty­jen tapah­tu­mien aikaan­saa­mi­ses­sa on suu­ri työ, joka jää mones­ti näky­mät­tö­miin tapah­tu­miin osal­lis­tu­jil­ta. Esi­mer­kik­si kesä­ta­pah­tu­mien suun­nit­te­lu aloi­te­taan jo tal­vi­sai­kaan ja tapah­tu­mien onnis­tu­mi­nen vaa­tii jär­jes­tä­mi­seen osal­lis­tu­jil­ta suur­ta sitou­tu­mis­ta. Kii­tok­set saat­ta­vat olla harvassa.


Kir­ja: Teks­tii­li­kä­si­työn his­to­ri­aa nykyvinkkelistä

Tie­to­kir­jai­li­ja, kas­viar­keo­lo­gi ja bio­lo­gi sekä neu­lo­ja ja neu­le­suun­nit­te­li­ja Tei­ja Alan­ko läh­ti tut­ki­mus­mat­kal­le koh­ti teks­tii­li­kui­tu­jen ja kudel­mien juu­ria. Aja­tuk­se­na hänel­lä oli koo­ta tie­toa ja samal­la oppia lisää van­ho­ja käsi­työ­tai­to­ja. Mat­kal­ta men­nei­syy­teen syn­tyi Vas­ta­pai­no-kus­tan­ta­mon jul­kai­se­ma kir­ja Nok­kos­vil­laa ja värt­ti­nän­keh­riä — Tari­na teks­tii­li­kä­si­työn historiasta.


Seu­ran­ta­lot jää­vät mopen osalle

Suo­mes­sa on noin 2 000 seu­ran­ta­loa. Niis­sä tou­hu­aa tal­koo­lai­si­na ja eri­lai­sis­sa har­ras­tuk­sis­sa ja kokoon­tu­mi­sis­sa val­ta­va mää­rä ihmi­siä. Seu­ran­ta­lot ovat moni­muo­toi­nen ryh­mä eri aika­kausia edus­ta­via talo­ja, joi­ta mm. nuo­ri­so- ja rait­tius­seu­rat, maa­mies­seu­rat, työ­väe­nyh­dis­tyk­set ja urhei­luseu­rat ovat raken­ta­neet kokoon­tu­mis­ti­loik­seen. Van­him­mat säi­ly­neet talot on raken­net­tu 1880-luvul­la. Myös van­ho­ja kan­sa­kou­lu­ja ja mui­ta raken­nuk­sia on muu­tet­tu seu­ran­ta­lo­käyt­töön. Nykyi­sin talot toi­mi­vat kylien ja kau­pun­gi­no­sien kokoon­tu­mis- ja tapah­tu­ma­ti­loi­na. Iis­sä­kin on puo­li­sen­tusi­naa seu­ran­ta­loa eri puo­lil­la kuntaa.




Teks­ta­rit

Olha­van lap­so­sil­le näkyi ole­van kou­lu­kyy­dit kil­pai­lu­tuk­ses­sa. Häm­mäs­te­lin reit­ti­va­lin­taa ja kalus­to­vaa­ti­mus­ta. Lin­ju­ril­la pitäi­si lap­so­sia kul­jet­taa, mut­ta sel­lai­sil­la teil­lä, mis­sä ei voi ajaa edes hen­ki­lö­au­tol­la. Tämä­hän on val­lan mai­nio esi­merk­ki sii­tä, että suun­ni­tel­mat ja näin toten pää­tök­set­kin teh­dään toi­mis­tos­sa tie­to­ko­nei­den taka­na eikä ymmär­re­tä todel­lis­ta asioi­den lai­taa. Sää­lik­si käy jopa kus­kia, jos jou­tuu omal­la lin­ju­ril­la ryt­kyyt­tä­mään kinttupolkuja.


Iis­sä syy­tä luovuttaa

Ran­ta­poh­jas­ta 6.10.1977: Piha­maal­le oli kokoon­tu­nut jouk­ko kylän mie­hiä. Kes­kus­te­lun aihee­na oli täl­lä ker­taa talou­del­li­nen lama ja tuli sii­nä het­ken kulut­tua aiheek­si myös eri val­tioi­den pää­mie­het, Kek­ko­nen, Kaar­le Kus­taa jne. Aikan­sa kuun­nel­tu­aan pik­ku-Mat­ti juok­si äitin­sä luo sisäl­le pirt­tiin ja kysyi: “Äiti, äiti, kuka on Yhdys­val­to­jen nykyi­nen Kek­ko­nen?” OHTO


Kii­min­ki­joen jää­pa­to­ris­ki kasvaa

Oulun poh­jois­puo­lel­la lop­pu­vii­kon nopea läm­pe­ne­mi­nen ja sateet nos­ta­vat jokien pin­nat jäl­leen tul­va­kor­keuk­siin. Tul­va­kes­kuk­sen mukaan Kii­min­ki­joen jäi­den ennus­te­taan läh­te­vän lop­pu­vii­kos­ta. Joel­la on jää­pa­to­ris­ki nopeas­ti kas­va­van vir­taa­man myö­tä. Kii­min­ki­joel­la ja Iijoel­la kes­ki­mää­räi­sen suu­rui­sia tul­va­huip­pu­ja ennus­te­taan tou­ko­kuun alkupuolelle.