Vas­taus val­tuus­toa­loit­tei­siin: Oulun kau­pun­ki ei pys­ty vai­kut­ta­maan säh­kön hintaan

Oulun kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Sai­ja Hyvö­sen (ps.) ja mui­den alle­kir­joit­ta­mas­sa val­tuus­toa­loit­tees­sa esi­tet­tiin, että Oulun Ener­gia ja sen omis­ta­ja Oulun kau­pun­ki sel­vit­tä­vät, voi­daan­ko Oomi Ener­gian omis­ta­jaoh­jauk­sen kaut­ta vai­kut­taa oulu­lai­siin koti­ta­louk­siin ja yri­tyk­siin myy­tä­vän säh­kön hin­nan koh­tuul­lis­ta­mi­seen. Hin­taa voi­tai­siin koh­tuul­lis­taa esi­mer­kik­si käyt­tä­mäl­lä Oulun Ener­gial­le tule­via myyn­ti­voit­to­ja siten, että säh­kön kulut­ta­ja­hin­nal­le ase­te­taan koh­tuul­li­nen hintakatto.

Myös Mik­ko Rau­das­kos­ki (vas.) kysyi jät­tä­mäs­sään val­tuus­toa­loit­tees­sa, mitä eri mah­dol­li­suuk­sia kau­pun­gil­la on vai­kut­taa Oulun Ener­gia Oy:n myyn­nin hin­taan asiak­kail­leen tai miten Oulun Ener­gia voi tar­vit­taes­sa irtau­tua Oomin jäse­nyy­des­tä, mikä­li Oomis­ta ei ole talou­del­lis­ta hyö­tyä Oulun Ener­gian omis­ta­jil­le. Molem­mat val­tuus­toa­loit­teet jätet­tiin vii­me vuo­den lopulla.

Lue lisää

Har­taus: Kat­so minua!

Muu­ta­ma vuo­si sit­ten luin teks­tin, jos­sa äiti ker­toi erääs­tä päi­väs­tä, jol­loin hän oli kah­des­taan oman lap­sen­sa kans­sa. Hän­kin oli tätä ”ruu­tusu­ku­pol­vea”, jon­ka aika kuluu eri­lais­ten ruu­tu­jen ääressä. 


Sote-krii­si rat­kais­taan rahalla

Sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lan ammat­ti­lai­set, ter­vey­den ja hyvin­voin­nin puo­les­ta tais­te­le­via san­ka­rei­ta vai ahnei­ta kis­ku­rei­ta, jot­ka vaa­ti­muk­sil­laan kaa­ta­vat Suo­men val­tion­ta­lou­den? Han­ka­la sanoa, kun ylei­nen mie­li­pi­de näyt­tää muut­tu­van her­käs­ti lai­das­ta toi­seen val­lit­se­vas­ta tilan­tees­ta riippuen.


Suur­pe­to­ky­se­lyn tulok­sia ja tule­via suuntaviivoja

Suo­men Riis­ta­kes­kus myön­si luvan tam­mi­kuus­sa 2021 pihois­sa pyö­ri­neen susi­lau­man kan­nan­hoi­dol­li­seen met­säs­tyk­seen Kuh­mon Sau­na­jär­vel­lä. Poh­jois- Suo­men hal­lin­to-oikeus mää­rä­si luvan täy­tän­töön­pa­no­kiel­toon Luon­non­suo­je­lu­lii­ton vali­tuk­sen pohjalta.



Säh­köt poik­ki, mitä nyt?

Onhan sii­tä meil­lä koto­na puhut­tu. Muu­ta­mia toi­mia pitäi­si teh­dä säh­kö­kat­kon tai muun har­mi­ti­lan­teen varal­ta. Mitäs ne oli­vat­kaan. Vet­tä ja kui­va­muo­naa, paris­to­ra­dio ja tas­ku­lamp­pu­ja ehkä useam­pia­kin ja vara­pat­te­rei­ta. Pitäi­si­kö olla jokin kaa­su­lai­te ruo­an lait­ta­mis­ta ja sen läm­mit­tä­mis­tä var­ten. Pal­jon­ko nii­tä polt­to­pui­ta oli­kaan. Monek­si­ko päi­väk­si näi­tä kaik­kia pitäi­si varata.


Se on nyt yhtä riehaa!

Ran­ta­poh­jas­ta 28.3.1974: Poi­ka oli viet­tä­nyt ensim­mäi­sen yön­sä armei­jas­sa. Van­ha kysyy alok­kaal­ta, että miten menee. Alo­kas vas­taa, että kyl­lä­hän tämä lop­pu täs­tä jo menee! A.K. Arkala


Teks­ta­rit

Ehdot­to­mas­ti kaik­ki Iin kun­nas­sa ole­vat ladut on saa­ta­va yhteis­käyt­tö­alueik­si. Onhan se eriar­vois­ta­vaa, ettei­vät käve­li­jät ja pyö­räi­li­jät saa tal­loa latu­ja muu­al­la kuin ns. Tasa­maan ladul­la. Myös mopoi­li­joi­den hyväk­sy­mis­tä rei­teil­le lie­nee har­kit­ta­va, kelk­kai­li­jat ovat ilah­dut­ta­vas­ti omak­su­neet yhteis­käy­tön jo vuo­sia sitten. 



Tasa-arvoi­nen kou­lu­tus kuu­luu kaikille

Suo­mi on kuu­lui­sa sii­tä, että meil­lä on mah­dol­li­suus kou­lut­taa itse­ään sosi­aa­li­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta riip­pu­mat­ta. Nykyi­sen hal­li­tuk­sen toi­mes­ta meil­le on teh­ty oppi­vel­vol­li­suu­den laa­jen­ta­mi­nen, joka on toi­me­na his­to­rial­li­nen. Samal­la myös toi­sen asteen opin­nois­ta tuli mak­sut­to­mia. Tavoit­tee­na täl­lä on tur­va­ta kai­kil­le perus­kou­lun päät­tä­neil­le tar­vit­ta­vat tai­dot pär­jä­tä elä­mäs­sään. Kuten ennen­kin suo­ma­lai­sen kou­lu­tuk­sen his­to­rias­sa, tätä­kin tasa-arvoi­seen oppi­mi­seen liit­ty­vää uudis­tus­ta vas­tus­ti poliit­ti­nen oikeisto. 


Kolum­ni: Poh­jois-Nor­ja on nähtävä

Jos halu­aa näh­dä Suo­men luon­nos­ta poik­kea­via mai­se­mia, kan­nat­taa läh­teä Poh­jois-Nor­jaan, tark­kaan ottaen Suo­men ylä­puo­lel­le, jos­sa on Jää­me­ri, vuo­no­ja, jää­ti­köi­tä ja lumi­huip­pui­sia vuo­ria. Tut­tua siel­lä voi­vat olla suo­ma­lais­pe­räi­set kvee­nit sekä saa­me­lai­set molem­mil­le mail­le sekä loheen ja poroon liit­ty­vät asiat.