Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Iijo­ki ja Ii

Iijo­ki on 370 km pit­kä joki, joka saa alkun­sa Iijär­ves­tä Kuusa­mon vaa­ra-alu­eel­ta. Ii-alkui­sia vesien nimiä on run­saat 30 sisä-Suo­mes­sa Päi­jän­teen seu­dul­ta Laa­to­kal­le ja Lap­piin. Ne ovat sisä-Suo­men van­ho­jen erän­kä­vi­joi­den hämä­läis­ten anta­mia. Van­hat nimi­muo­dot viit­taa­vat sii­hen, että Ii-ele­men­tis­sä on sen kes­kel­lä ollut den­taa­lis­pi­rant­ti d, joka on säi­ly­nyt mm. Kaa­re­su­van­non nimes­sä Idi­vuo­ma ja Iisal­men ruot­sin­kie­li­ses­sä nimes­sä Idensalmi. 

Lue lisää

Jää­lin kou­lul­ta löy­tyi uhkausviesti

Jää­lin kou­lun ves­sas­ta löy­tyi tänään aamu­päi­väl­lä uhkaus­vies­ti, jos­sa uhat­tiin kou­luam­pu­mi­sel­la tänään per­jan­tai­na. Reh­to­ri Pasi Timo­sen lähet­tä­mäs­sä Wil­­ma-vies­­tis­­sä tode­taan, että asiasta…



Nuo­ril­le enem­män apua ongelmiin

Nyky­ään monil­la nuo­ril­la on mie­len­ter­vey­son­gel­mia, mut­ta sitä ei iki­nä sai­si nor­ma­li­soi­da. Nuo­ril­la alkaa yleen­sä mur­ro­siäs­sä ongel­mat, kun mie­li muut­tuu ja keho muut­tuu. Mie­len­ter­vey­son­gel­miin vai­kut­taa kiusaa­mi­nen, kou­lu, stres­si, pai­neet, sosi­aa­li­nen media ja moni muu asia. 


Net­ti pahen­taa nuor­ten ulkonäköpaineita

Menen puhe­li­mel­le­ni, avaan Ins­ta­gra­min, näen usko­mat­to­man kau­nii­ta ja nät­te­jä ihmi­siä. Alan ver­ra­ta hei­hin itseä­ni enkä näe enää itseä­ni kau­nii­na tai pidä sii­tä mil­tä näy­tän. Masen­nun sii­tä ajatuksesta.… 


Päät­tä­jäl­tä: Miten käy Hau­ki­pu­taan urheilukentän?

Hau­ki­pu­taan urhei­lu­kent­tä on ollut perus­kor­jauk­sen tar­pees­sa jo aina­kin pari­kym­men­tä vuot­ta. Jo Hau­ki­pu­taan kun­nal­la oli ken­täl­le kun­nos­tus­suun­ni­tel­ma ja rahoi­tus­kin han­kit­tu­na. Kent­tää ei kui­ten­kaan kun­nos­tet­tu ja sii­hen vara­tut rahat jäi­vät käyt­tä­mät­tä, kun pää­tet­tiin sel­vit­tää koko urhei­lu­ken­tän siir­tä­mis­tä Torpanmäkeen.


Näin sää­ti Köyhäinhoitohallitus

Ran­ta­poh­jas­ta 15.9.1977: Kun maan­tie­don tun­nil­la opet­ta­ja luen­noi, kuin­ka mones­ti ja mones­ti maa­pal­lo pyö­räh­tää ympä­ri, niin pik­ku-Kal­lea rupe­si nau­rat­ta­maan. Opet­ta­ja kysyi Kal­lel­ta, että mitä sinä nau­rat. Kal­le vas­ta­si, että luu­lis niil­lä lai­ta­puo­len asuk­kail­la käy­vän kovan vii­man. A.V. Olhava


Koh­ti kesänopeuksia

Poh­jois-Poh­jan­maan ja Kai­nuun maa­kun­tien maan­tie­ver­kon tal­vi- ja pimeän ajan nopeus­ra­joi­tus­ten pois­ta­mi­nen aloi­te­taan kes­ki­viik­ko­na 10.4.2024, ja mer­kit tulee olla vaih­det­tu­na vii­meis­tään per­jan­tai­na 12.4.2024. Tie­koh­tai­set nopeus­ra­joi­tuk­set tule­vat voi­maan heti, kun mer­kit on vaihdettu.


Päät­tä­jäl­tä: Ikäih­mis­ten oikeu­det ja ase­ma elä­män loppuvaiheissa

Koto­na asuu entis­tä huo­no­kun­toi­sem­pia van­huk­sia. Epäin­hi­mil­li­ses­tä toi­min­nas­ta kuu­lee esi­merk­ke­jä lähes päi­vit­täin. Van­huk­sia kus­ka­taan kotoa päi­vys­tyk­seen, päi­vys­tyk­ses­tä paik­ka­kun­nal­ta toi­sel­le ja taas takai­sin kotiin. Haja-asu­tusa­luei­den pit­kien mat­ko­jen koti­hoi­dos­sa ja koti­sai­raa­la­toi­min­nas­sa on omat käy­tän­nön rajoit­teen­sa. Hoi­ta­jia on lii­an vähän, koh­taa­mi­seen, läs­nä­oloon ja kär­si­mys­ten lie­vi­tyk­seen ei ole aikaa. Ikäih­mis­ten tur­val­li­suus on järkkynyt.


Meri­ra­ja siir­tyi – muu­tok­sia kalastusalueisiin

Kii­min­ki­jo­ki­suun kala­väy­län ja joki­suu­alu­een rajat on mää­ri­tet­ty uudel­leen. Mää­ri­tyk­set ovat käyn­nis­ty­neet Lapin ELY-kes­kuk­sen aloit­tees­ta vii­me elo­kuus­sa. Tar­koi­tuk­se­na on saa­da mää­ri­tet­tyä ajan­ta­sai­set, kalas­tus­lain mukai­set verkkokalastusetäisyydet. 


Aar­re

Sei­son hiek­kai­sel­la polul­la käsis­sä­ni lapio ja käpris­ty­nyt kart­ta, jon­ka löy­sin vii­me vii­kol­la sii­vo­tes­sa­ni ullak­koa. Kart­taa on piir­ret­ty lähi­met­säs­sä­ni kul­ke­va pol­ku, joka päät­tyy pie­neen punai­seen rastiin. 


Päät­tä­jäl­tä: Oulul­la huo­li monis­ta ryhmistä

Poh­de on pyy­tä­nyt kun­nil­ta, jär­jes­töil­tä ja maa­kun­nan asuk­kail­ta palau­tet­ta hyvin­voin­ti­suun­ni­tel­mas­ta 7.2.–12.3.2024. Poh­teen alue­val­tuus­to käsit­te­lee ja hyväk­syy hyvin­voin­ti­suun­ni­tel­man huh­ti­kuus­sa. Toi­vot­ta­vas­ti mah­dol­li­sim­man monet kun­nat, kun­tien asuk­kaat ja jär­jes­töt ovat otta­neet kan­taa suunnitelmaan.


Kai­kil­le oma lääkäri!

Ran­ta­poh­jas­ta 8.9.1977: Vuo­si­sa­tam­me alku­puo­lel­la eräs opet­ta­ja ihmet­te­li oppi­laan äidil­le, että kun mil­lään eivät tah­do lap­set oppia f‑kirjainta lausu­maan. Sil­loin äiti tuus­kah­ti, että tääl­lä ei niin tyh­mää ihmis­tä ole­kaan, joka ei ossaa ähä­vää sanua. H.S.Haukipudas

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Pää­siäis­ter­veh­dys: Pelois­saan ja riemuissaan

Pel­ko ja ilo. Arve­len, että nämä kak­si tun­net­ta ovat meil­le kai­kil­le tut­tu­ja. Voi olla, että ne ovat itse asias­sa monen aikam­me ihmi­sen perus­tun­to­ja? Ne eivät sul­je toi­si­aan pois. Ihmi­nen, joka kokee jois­ta­kin asiois­ta iloa ja rie­mua, voi hyvin­kin saman­ai­kai­ses­ti tun­tea perus­tel­lus­ti pel­koa jois­ta­kin muis­ta asioista.


Rent­ta­he­lek­ku: Kuin­kas sit­ten kävikään?

Läh­din­pä ensim­mäis­tä ker­taa täl­le tal­vel­le hiih­tä­mään. Aurin­ko pais­toi iha­nas­ti, ja mit­ta­ri oli pari astet­ta mii­nuk­sel­la. Lii­te­ris­tä ensin haes­ke­lin hiih­to­veh­kei­tä. Ei löy­ty­nyt. No, varas­tos­sa ne jo mel­kein kurk­ki ovel­le, kuin tie­dus­tel­len, eikö sitä enää hiih­de­tä­kään? “Lii­te­ris­sä tei­dän luu­lin olleen”, huik­ka­sin. Yksin kun asun, puhe­len suksillekin. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus