Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Län­si­tuu­len kent­tä korjaukseen!

Käy­tän Län­si­tuu­len teko­nur­mi­kent­tää eni­ten kai­kis­ta teko­nur­mis­ta. Se on muu­ten hyvä, mut­ta nur­mi on alka­nut huo­no­ta. Kri­tiik­kiä nur­mi on saa­nut, kos­ka sen kva­li­teet­ti ei ole hyvä, mut­ta ken­tän kun­nos­ta vas­taa­va orga­ni­saa­tio ei ole teh­nyt mitään.


Päät­tä­jäl­tä: Per­he on yhteis­kun­nan perusyksikkö

Kun­ta­liit­to ker­toi maa­lis­kuus­sa, että Suo­men väes­tö­ra­ken­teen rajun muu­tok­sen vuok­si perus­kou­lu­jen oppi­las­mää­rä on las­ke­mas­sa his­to­rial­li­sen voi­mak­kaas­ti. Perus­kou­lus­sa ole­vien mää­rä vähe­nee noin 80 000 hen­ki­löl­lä vuo­teen 2030 mennessä.


Iin kou­lu­jen ruo­ka­lis­tat älypuhelimeen

Iin kun­ta on otta­nut käyt­töön­sä Mape-kou­lu­ruo­ka­so­vel­luk­sen. Maa­nan­tais­ta 8.4. alkaen kou­lu­jen ja päi­vä­ko­ti­ruo­kien ruo­ka­lis­tat lovat löy­ty­neet uudes­ta Mape-sovel­luk­ses­ta. Mape on lap­sil­le, hei­dän van­hem­mil­leen sekä kou­lu­jen ja päi­vä­ko­tien hen­ki­lö­kun­nal­le tar­koi­tet­tu mobii­li­so­vel­lus, jos­ta ruo­ka­lis­tat, nii­den aller­gee­nit ja ravin­to­si­säl­löt löy­ty­vät reaa­liai­kai­ses­ti. Sovel­luk­sen on suun­ni­tel­lut tur­ku­lai­nen elin­tar­vi­kea­lan vies­tin­tä­toi­mis­to Foo­dy Allen.


Vaa­ral­li­sek­si pääs­tet­ty lakko

Työ­mark­ki­na­rii­dois­sa oli­vat ennen vas­tak­kain pal­kan­ko­ro­tus­ta vaa­ti­neet työn­te­ki­jät lak­koi­neen ja työ­nan­ta­jat työ­sul­kui­neen. Nyt käyn­nis­sä olleis­sa lakois­sa osa­puo­li­na ovat olleet maan kokoo­mus- ja perus­suo­ma­lais­joh­toi­nen hal­li­tus sekä jouk­ko työn­te­ki­jöi­tä joh­ta­ji­neen. Lähes kaik­ki osa­puo­let ovat ilmoit­ta­neet, että perik­si ei anneta.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Har­taus: Jee­sus, hyvä paimen.

Koh­taan omai­set. Jut­te­len hei­dän kans­saan hei­dän rak­kaan­sa elä­mäs­tä ja sii­tä, mil­lai­nen hän on ollut per­soo­nal­taan ja mit­kä asiat ovat olleet hänel­le tär­kei­tä. Poh­dim­me siu­nauk­sen vir­siä ja musiik­ke­ja, jol­lei­vat he niis­tä sovi erik­seen kant­to­rin kanssa.


Tuli­nuo­let tiikerisarjassa

Ran­ta­poh­jas­ta 22.9.1977: Pik­ku-Kal­le oli saa­nut uuden pol­ku­pyö­rän. Aluk­si hän har­joit­te­li kier­tä­mäl­lä taloa ympä­ri. Ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la hän huusi isäl­le: “Kat­so ilman tois­ta kät­tä!” Toi­sel­la kier­rok­sel­la hän huusi: “Isä, kat­so, ilman käsiä!” Kol­man­nel­la kier­rok­sel­la hän vii­pyi kau­em­min kuin muil­la. Sit­ten kuu­lui: “Ifä kaf­fo, ilman ham­fai­ta!” Nimim. 2 tyt­tö Oijärveltä

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Teks­ta­rit

Ovat­ko Iin kun­nan päät­tä­jät huo­man­neet, että pos­ti on kadon­nut kyläl­tä. Aio­taan­ko asial­le teh­dä mitään vai anne­taan­ko men­nä kun on alamäki.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Syn­ty­mä­päi­vä­juh­la Egyptissä

Anna-Lii­sa Han­nu­la-Tukiai­nen Hau­ki­pu­taal­ta juh­lis­ti 70-vuo­tis­syn­ty­mä­päi­vään­sä Hurg­ha­das­sa Egyp­tis­sä 30. maa­lis­kuu­ta. Muka­na oli väkeä eri puo­lil­ta Oulua ja Haukipudasta.



Mak­su­häi­riöis­ten mää­rä kasvoi

Suo­men Asia­kas­tie­to Oy:n rekis­te­ris­sä ole­vien mak­su­häi­riöis­ten hen­ki­löi­den mää­rä on alku­vuon­na kas­va­nut noin vii­del­lä tuhan­nel­la, ja maa­lis­kuun lopus­sa hei­tä oli yhteen­sä 355 600. Vii­me vuon­na mak­su­häi­riöis­ten hen­ki­löi­den mää­rä oli vie­lä huo­mat­ta­vas­sa las­kus­sa pää­osin laki­muu­tos­ten myötä.



Päät­tä­jäl­tä: Mik­si syn­ty­vyys laskee?

Olen kuul­lut vii­me viik­koi­na tut­ta­vil­ta­ni usein kom­ment­te­ja sii­tä, että eläm­me kum­mal­lis­ta aikaa, ja ihmet­te­lyä, että miten tämä maa­il­ma on muut­tu­nut lyhyes­sä ajas­sa niin kum­mal­li­sek­si. Kou­luam­pu­mi­set ja kou­lu­kiusaa­mi­nen, sota Ukrai­nas­sa, val­tion­joh­ta­jien ”trum­pis­mi”, ilmas­to­ka­ta­stro­fi, luon­non moni­muo­toi­suu­den katoa­mi­nen, some-”elämä”, pako­lais­vir­rat – eikä vähäi­sim­pä­nä väes­tön ikään­ty­mi­nen ja syn­ty­vyy­den las­ku ovat muu­ta­mas­sa vuo­des­sa muut­ta­neet aja­tus­maa­il­maam­me kovasti.



Monien pien­ten lukioi­den ole­mas­sao­lo vaarantumassa

Val­tion vuo­tui­ses­ta bud­je­tis­ta alle 200 opis­ke­li­jan lukio­kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jil­le por­ras­te­tus­ti myön­net­tä­vä pien­ten lukioi­den lisä on maa­seu­dun ja haja-asu­tusa­luei­den pien­ten lukioi­den eli­neh­to. Pien­ten lukioi­den lisä on tar­koi­tet­tu tur­vaa­maan lukion käy­mi­nen har­vaan asu­tuil­la alueilla. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Iijo­ki ja Ii

Iijo­ki on 370 km pit­kä joki, joka saa alkun­sa Iijär­ves­tä Kuusa­mon vaa­ra-alu­eel­ta. Ii-alkui­sia vesien nimiä on run­saat 30 sisä-Suo­mes­sa Päi­jän­teen seu­dul­ta Laa­to­kal­le ja Lap­piin. Ne ovat sisä-Suo­men van­ho­jen erän­kä­vi­joi­den hämä­läis­ten anta­mia. Van­hat nimi­muo­dot viit­taa­vat sii­hen, että Ii-ele­men­tis­sä on sen kes­kel­lä ollut den­taa­lis­pi­rant­ti d, joka on säi­ly­nyt mm. Kaa­re­su­van­non nimes­sä Idi­vuo­ma ja Iisal­men ruot­sin­kie­li­ses­sä nimes­sä Idensalmi.