Artikkelit joiden kirjoittaja on Auli Haapala

Toi­mit­ta­jal­ta: Se pyö­rii sittenkin

Sun­nun­tai­ta vas­ten aamu­yöl­lä se tapah­tui. Ydin­voi­ma­las­sa Eura­joel­la oltiin val­veil­la, kun Olki­luo­to 3 nap­sau­tet­tiin käyt­töön ja lai­tok­sen kol­mas ydin­reak­to­ri alkoi tuot­taa sään­nöl­li­ses­ti säh­köä verk­koon. Käyn­nis­tys tapah­tui vuo­ro­kausi etua­jas­sa, mut­ta 14 vuot­ta kes­tä­nei­den vii­väs­tys­ten jälkeen. 

Lue lisää

Hyvät jum­pat, lau­lut ja tar­joi­lut Iloi­ses­sa Kevätkeikauksessa

LC Hau­ki­pu­taan jär­jes­tä­mä perin­tei­nen kevät­ta­pah­tu­ma koko­si noin 70 osa­not­ta­jaa Lou­nas-Kah­vi­la Nyy­ma­niin ja Hau­ki­pu­taan asu­mi­syk­si­kön sisä­pi­hal­le vii­me kes­ki­viik­ko­na. Hau­ki­pu­taan kehi­tys­vam­mai­sil­le suun­na­tus­sa Iloi­ses­sa Kevät­kei­kauk­ses­sa oli tar­jol­la piha­jump­paa, lau­lu­tuo­kio ja ruo­kai­lu kah­vei­neen muka­van yhdes­sä­olon mer­keis­sä. Kevät­kei­kauk­ses­ta saa­tet­tiin naut­tia keväi­ses­sä aurin­gon­pais­tees­sa, vaik­ka lun­ta oli vie­lä pai­koin maassa. 


Pula-ajan ja sota­vuo­sien muis­to­ja löy­tyi arkis­to­jen kät­köis­tä. Mar­tin­nie­me­läi­siä­kin loik­ka­si “luvat­tuun maa­han” Sta­li­nin ajan Neuvostoliittoon

Mar­tin­nie­mes­tä läh­töi­sin ole­va ja nykyi­sin kii­min­ki­läi­nen Tapio Kaup­pi, 73 on löy­tä­nyt äitin­sä, kym­men­kun­ta vuot­ta sit­ten edes­men­neen Toi­ni Kau­pin jää­mis­tös­tä mie­len­kiin­toi­sen pape­rin. Kun­nia­kir­ja ker­too Hau­ki­pu­taan Mar­tin­nie­men kan­sa­kou­lun osal­lis­tu­mi­ses­ta luku­vuon­na 1941–42 Yleis­ra­dion jär­jes­tä­mään radio­ke­räyk­seen sota­kum­mi­las­ten hyväksi. 



Auto­kat­sas­tuk­sen tär­kein läh­tö­koh­ta on aina lii­ken­ne­tur­val­li­suus. Putaan Kat­sas­tus toi­mi­nut Hau­ki­pu­tal­la 25 vuotta

Putaan Kat­sas­tus on pal­vel­lut asiak­kai­ta Hau­ki­pu­taan Anna­lan­kan­kaal­la Vir­pi­väy­län var­rel­la jo nel­jän­nes­vuo­si­sa­dan. Vuo­si­kym­men­ten kulues­sa kat­sas­tuk­sen arvos­te­lu­pe­rus­tei­siin on tul­lut pal­jon muu­tok­sia ja lisää uusia vaa­ti­muk­sia. Kat­sas­tuk­sen tar­koi­tus ja perus­ta on kui­ten­kin aina sama –lii­ken­ne­tur­val­li­suus, täh­den­tä­vät Putaan Kat­sas­tus Oy:n yrit­tä­jät Sam­po Sauk­ko­rii­pi ja Tee­mu Wathén.



Perus­suo­ma­lai­set nousi­vat kär­keen Oulun vaalipiirissä

Edus­kun­ta­vaa­leis­sa perus­suo­ma­lai­set kii­la­si­vat kan­na­tuk­sel­laan ykkö­sek­si Oulun vaa­li­pii­ris­sä. Muu­tos on his­to­rial­li­nen, sil­lä suo­si­tuim­man puo­lu­een paik­kaa on pitä­nyt vuo­si­kym­me­niä kes­kus­ta, joka jäi nyt kak­ko­sek­si, mut­ta tosin aika niu­kas­ti. Perus­suo­ma­lai­set sai­vat vaa­li­pii­rin äänis­tä 25,4 pro­sent­tia ja kes­kus­ta 25,0 pro­sent­tia. Käy­tän­nös­sä ero­tus mer­kit­see 1 119 ään­tä perus­suo­ma­lais­ten hyväksi.


Perus­suo­ma­lai­set suo­si­tuin puo­lue Haukiputaalla

Puo­lueis­ta perus­suo­ma­lai­set kerä­si eni­ten ääniä Hau­ki­pu­taan, Kel­lon, Kel­lon Kivi­nie­men ja Mar­tin­nie­men äänes­ty­sa­lueil­la. Ainoas­taan Ase­ma­ky­läs­sä perus­suo­ma­lai­set ei ollut suu­rin ääniä saa­nut puo­lue, vaan ykkö­sek­si nousi keskusta.

Ahke­rim­min kävi­vät äänes­tä­mäs­sä kivi­nie­me­läi­set, sil­lä äänes­tys­pro­sent­ti Kel­lon Kivi­nie­men äänes­ty­sa­lu­eel­la oli hui­kea 78,8. Alhai­sin äänes­tys­pro­sent­ti 66,1 oli Martinniemessä.


Ase­ma­kaa­van muu­tok­sel­la täy­den­nys­ra­ken­ta­mis­ta Kiviniemeen

Oulun kau­pun­gin yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta päät­ti aset­taa näh­tä­vil­le ase­ma­kaa­van ja tont­ti­jaon muu­to­seh­do­tuk­sen, joka kos­kee kah­ta raken­ta­ma­ton­ta kort­te­lia Kel­lon Kivi­nie­mes­sä Nie­lu­tiel­lä. Kaa­vaa muu­te­taan yleis­ten raken­nus­ten kort­te­lia­lu­ees­ta asuin­pien­ta­lo­jen raken­ta­mi­sen sal­li­vak­si. Kort­te­lei­hin voi­daan raken­taa yksi­ker­rok­si­sia pien- ja rivitaloja.


Arvoi­tus sata vuot­ta van­han pii­rus­tuk­sen teki­jäs­tä ratkesi

Ran­ta­poh­jas­sa jul­kais­tiin 21.3. jut­tu, jos­sa ker­rot­tiin van­han kou­lu­kir­jan välis­tä löy­ty­nees­tä pii­rus­tuk­ses­ta, jon­ka oli teh­nyt Putaan­ky­län kou­lun oppi­las sata vuot­ta sit­ten. Mai­se­maa kuvaa­van pii­rus­tuk­sen taka­na oli sig­nee­raus: V.J. Meri­läi­nen 1923. 

Piir­tä­jän tytär, 83-vuo­tias Aila Leh­ti­nen tun­nis­ti pii­rus­tuk­sen taka­na ole­van isän­sä sig­nee­rauk­sen. Kysees­sä on Vil­ho Jal­ma­ri Meri­läi­nen (s. 1908, k. 1981). 


Oulu muka­na aiem­paa vah­vem­min muka­na Kii­min­ki­jo­ki ry:ssä

Kii­min­ki­jo­ki ry on joki­var­ren kun­tien perus­ta­ma yhdis­tys, jon­ka tar­koi­tus on teh­dä Kii­min­ki­jo­kea ja sen ympä­ris­töä tun­ne­tuk­si vir­kis­tys- ja mat­kai­lua­lu­ee­na koti­maas­sa ja ulko­mail­la. Yhdis­tys pyr­kii edis­tä­mään mat­kai­lue­lin­kei­non, luon­non vir­kis­tys­käy­tön ja joki­var­si­seu­dun ja vesis­tön luon­non­ta­lou­del­lis­ta kehit­tä­mis­tä jäsen­kun­tien alueella.


Toi­mit­ta­jal­ta: Me äänes­tä­jät olem­me nyt kingejä

Eläm­me edus­kun­ta­vaa­lien jän­nit­tä­vää lop­pu­ki­ri­viik­koa. Ase­tel­mat ovat har­vi­nai­sen jän­nit­tä­vät, sil­lä kol­men suu­rim­man puo­lu­een kär­jen jär­jes­tys rat­ken­nee vas­ta myö­hään sun­nun­tai-ilta­na, kun var­si­nai­sen vaa­li­päi­vän äänet on las­ket­tu. “Empi­viä ja epä­var­mo­ja” äänes­tä­jiä lie­nee vie­lä pal­jon, mikä tekee tilan­tees­ta kutkuttavan.


Kun­tout­ta­va työ­toi­min­ta pääs­tiin aloit­ta­maan jäl­leen Haukiputaalla

Hau­ki­pu­taan A‑Kilta saat­toi jat­kaa kun­tout­ta­van työ­toi­min­nan jär­jes­tä­mis­tä jäl­leen hel­mi­kuus­sa alku­vuo­den puo­len­tois­ta kuu­kau­den tauon jäl­keen. Paus­sia tuli, kun toi­min­ta siir­tyi sote-uudis­tuk­sen myö­tä vuo­den­vaih­tees­sa kun­nil­ta hyvin­voin­tia­lueil­le ja toi­min­not kil­pai­lu­tet­tiin pal­ve­lun tar­joa­jien kans­sa uudestaan.

– Onnek­si tar­jouk­sem­me hyväk­syt­tiin ja pää­sim­me jat­ka­maan toi­min­taa tääl­lä Simp­pu­lan­har­jun­tiel­lä, iloit­see Hau­ki­pu­taan A‑killan sih­tee­ri ja rahas­ton­hoi­ta­ja Bir­git Tyy­ki­luo­to.

Tau­ko oli huo­no asia monel­le osal­lis­tu­jal­le, kun työ­toi­min­ta oli kes­key­tyk­sis­sä ja arjen sään­nöl­li­set rutii­nit ja sosi­aa­li­set kon­tak­tit katkesivat. 


Sata vuot­ta van­ha kou­lu­lai­sen pii­rus­tus löytyi

Sata vuot­ta sit­ten Putaan­ky­län kan­sa­kou­lun oppi­laan teke­mä pii­rus­tus löy­tyi van­han kou­lu­kir­jan välistä.

Mar­tin­nie­men kou­lun opet­ta­ja Mar­ja-Lii­sa Här­mä ker­too, että kou­lul­la opet­ta­ja­na toi­mi­nut Eli­na Poh­ti­la oli löy­tä­nyt hänel­lä olleen van­han kou­lu­kir­jan välis­tä pii­rus­tuk­sen, jon­ka hän lähet­ti säi­ly­tet­tä­väk­si Mar­tin­nie­men koululle.


Perin­tei­käs Nelos-Gril­li ava­si oven­sa jäl­leen Iissä

Nelos­tien var­rel­la Iis­sä sijait­se­va legen­daa­ri­nen Nelos-Gril­li on avat­tu asiak­kail­le vuo­den tauon jäl­keen. Per­jan­tai­na pai­kan yrit­tä­ji­nä aloit­ti turk­ki­lais­syn­tyi­nen Tasan Uzu­ner.

– Pyö­ri­täm­me paik­kaa koko per­heen voi­min, muka­na on mie­he­ni Ganim Uzu­ner sekä isä­ni ja äiti­ni, ker­too 32-vuo­tias Tasan Uzuner.

– Olem­me tosi hyväl­lä ja innok­kaal­la mie­lel­lä tart­tu­neet toi­meen. Asiak­kaat ovat löy­tä­mäs­sä pai­kan, iloit­si Tasan. Nyt onkin tär­kein­tä saa­da tie­toa leviä­mään, että paik­ka on avat­tu jälleen.


Ase­ma­kaa­van muu­tos voi­maan Jää­lin Rantakujalla

Ase­ma­kaa­van muu­tos ja tont­ti­ja­ko Jää­lin Ran­ta­ku­jal­la, Jää­lin majan lähei­syy­des­sä, on kuu­lu­tet­tu astu­maan voi­maan 3. maa­lis­kuu­ta. Hal­lin­to-oikeus hyl­kä­si kaa­vas­ta teh­dyn vali­tuk­sen vii­me syys­kuus­sa, jon­ka jäl­keen vali­tus­lu­paa yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­nan pää­tök­ses­tä oli haet­tu edel­leen kor­keim­paan hal­lin­to-oikeu­teen. Vali­tus­lu­pa­ha­ke­muk­sen kor­kein hal­lin­to-oikeus hyl­kä­si hel­mi­kuun lopussa.