Ajankohtaista

Miten nuo­hoo­ja pitäi­si valita?

Pii­ri­nuo­hous­jär­jes­tel­mäs­tä luo­pu­mi­sen siir­ty­mä­ai­ka päät­tyi 30.6.2019. Tuon päi­vä­mää­rän jäl­keen jokai­nen nuo­hoo­jan pal­ve­lui­ta tar­vit­se­va on kaik­kial­la Suo­mes­sa voi­nut vapaas­ti vali­ta, kuka hänen huus­hol­lis­saan nuo­ho­aa. Samal­la sekä asiak­kaat että nuo­hoo­jat itse jou­tui­vat uuden tilan­teen eteen. 

Lue lisää

Toi­mit­ta­jal­ta: Tul­va­ra­joi­tuk­set uhkaa­vat rakentamista

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la jär­jes­te­tyis­sä kylien osay­leis­kaa­vo­ja kos­ke­vis­sa tilai­suuk­sis­sa asuk­kaat ovat olleet ihmeis­sään ELY-kes­kuk­sen tul­va­ris­kien kar­toi­tuk­sen perus­teel­la mää­ri­tel­ty­jen raken­ta­mis­ra­joi­tus­ten edes­sä. Kii­min­gin Ala­ky­län Hon­ka­sen­pe­rän ja Hau­ki­pu­taan Joki­ky­län Onka­mon­tien asuk­kaat tun­te­vat jou­tu­van­sa väärinkohdelluiksi.

Lue lisää

Kor­jaus

Ran­ta­poh­jan etusi­vun kuvas­sa tors­tai­na 17.10. esiin­ty­neen Kol­la­jan palis­kun­nan koke­neen poro­mie­hen nimi on Esko Kyrön­nie­mi, ei Kynkäänniemi.



Kii­min­ki-Kol­la­jan palis­kun­ta tekee pesäe­roa – Palis­kun­tien kir­jan­pi­to on eriy­tet­ty toisistaan

Koko palis­kun­ta­jär­jes­tel­män ole­mas­sao­lon ajan Kii­min­gin ja Kol­la­jan palis­kun­nat ovat hal­lin­nol­li­ses­ti olleet eri­koi­sia. Ne ovat hoi­ta­neet jo vuo­des­ta 1936 saak­ka yhdes­sä poro­ta­lout­taan ja kir­jan­pi­to­aan aivan kuten oli­si­vat yksi palis­kun­ta. Ylei­ses­sä kie­len­käy­tös­sä puhu­taan­kin usein Kii­min­ki-Kol­la­jan paliskunnasta. 


Pyö­räi­lyn puolesta!

Län­si­tuu­len kou­lus­sa nos­tet­tiin pyö­räi­ly­asiat tape­til­le tiis­tai­na kun Kou­lu­lii­kun­ta­lii­ton Pyö­rä­san­ka­rit-tapah­tu­ma ran­tau­tui Hau­ki­pu­taal­le. Tapah­tu­maa luot­sa­si Talen­tis­ta tut­tu “Moto­riik­ka Miik­ka” eli Miik­ka Mäkelä.


Kol­la­jan palis­kun­nan syk­syn poroe­ro­tuk­set alkoi­vat Yli-Iis­tä – Ero­tus koko­aa pal­ki­sen per­heet yhteen

Met­sä­au­to­tien var­si on täyt­ty­nyt autois­ta. Kau­em­paa näkyy nuo­tion savut. Kan­kai­set tila­päi­sai­dat ker­to­vat, että käyn­nis­sä on poroe­ro­tus. Kävel­les­sä­ni koh­ti ero­tusai­taus­ta vas­taan alkaa tul­la mone­ni­käi­siä poro­mie­hiä ja ‑nai­sia. Pie­nim­mät isän­sä kan­to­re­pus­sa. Nuo­tiol­la läm­piä­vät lei­vät ja pais­tu­vat mak­ka­rat. Ero­tusai­tauk­ses­ta kuu­luu poro­jen ääniä ja kel­lon kilkatusta.


Toi­mit­ta­jal­ta: Suo­mi koh­ti sotaa 80 vuot­ta sitten

His­to­rian kat­san­nos­sa vain sil­mä­rä­päys eli 80 vuot­ta sit­ten oli alka­nut toi­nen maa­il­man­so­ta. Kak­si suur­val­ta­dik­ta­tuu­ria, Sak­sa ja Neu­vos­to­liit­to, oli­vat jaka­neet salai­sel­la sopi­muk­sel­la toi­sil­leen aluei­ta Euroo­pas­sa ja ensi vai­hees­sa ne tal­loi­vat jal­koi­hin­sa Puo­lan. Sopi­muk­ses­sa oli demo­kraat­ti­sen Suo­men koh­dal­la Neu­vos­to­lii­ton ruk­si. Vie­lä loka- ja mar­ras­kuus­sa 1939 Suo­mi yrit­ti käy­dä neu­vot­te­lu­ja itä­naa­pu­rin­sa kans­sa, mut­ta ne päät­tyi­vät tuloksettomina.