Ajankohtaista

Suo­suk­set ja Siipiviikate

Kuu­kau­den esi­nee­nä ovat suk­sien tapai­set kul­ku­vä­li­neet, joi­ta käy­tet­tiin mui­noin hei­nän­kor­juus­sa upot­ta­val­la suol­la. Nyt esi­tel­tä­vät suk­set on veis­tet­ty yhdes­tä käy­rään kasvaneesta…

Lue lisää

Sor­to­lan tilal­la­juh­li­taan pyöreitä

Yli­kii­min­gin Jolok­sel­la toi­mi­van Sor­to­lan tilan kesään mah­tuu aina­kin yhdet kun­non täy­te­kak­ku­kah­vit. Tilan kir­joi­hin ja kan­siin vie­ty his­to­ria on nimit­täin saa­vut­ta­nut pyö­reät 300 vuotta.

Täl­lä het­kel­lä Sor­to­lan nave­tas­sa Les­ke­län­nie­mel­lä lyp­sä­viä leh­miä on noin 50 ja lisäk­si pari­kym­men­tä hie­hoa ja vasik­kaa. Kuten muil­la­kin maa­ti­loil­la Suo­mes­sa, tilal­la tais­tel­laan kal­lis­tu­nei­den tuo­tan­to­pa­nos­ten ja alhais­ten tuot­ta­ja­hin­to­jen puristuksessa.

–Juu­ri kävi säi­liö­au­to pihas­sa, en ole iki­nä osta­nut näin kal­lis­ta polt­to­öl­jyä, huo­kaa tilaa sis­kon­sa kans­sa pitä­vä Mark­ku Kok­ko­nie­mi.

– Kus­tan­nuk­set ovat kyl­lä nous­seet jul­mas­ti, mut­ta kyl­lä täs­sä vie­lä pär­jäil­lään. Itku ei auta mark­ki­noil­la, ei muu­ta kuin posi­tii­vi­ses­ti eteen­päin, hän vir­nis­tää jatkoksi.

Mai­to­ti­lal­la hyvä­laa­tui­nen rehu on tuo­tan­non läh­tö­koh­ta, sik­si Sor­to­las­sa­kin toi­vo­taan hyvää sato­kaut­ta. Täl­lä het­kel­lä Mark­ku lait­taa poi­kien­sa Ver­ne­rin ja Oska­rin kans­sa kor­juu­ko­nei­ta kun­toon. Säi­lö­re­hun ensim­mäi­nen sat­si oli­si koh­ta korjattavana.

– Meil­lä on ryt­mi­nä se, että pel­to­loh­ko on ensin nel­jä vuot­ta nur­mel­la, sit­ten vuo­den vil­jal­la. Tänä vuon­na otim­me vil­je­lyyn myös her­net­tä, jol­la kor­vaam­me osan ostet­ta­vas­ta ryp­sis­tä ja saam­me siten val­kuais­ta kar­jal­le, Kok­ko­nie­mi kertoo.

Oulun ympä­ris­tös­sä Sor­to­la tuli tun­ne­tuk­si tila­jää­te­lös­tä, jota ehdit­tiin val­mis­taa kym­me­ni­sen vuot­ta. Jää­te­lön teos­ta vas­ta­si Mar­kun vai­mo San­na, joka jou­tui lopul­ta vaih­ta­maan alaa ter­vey­del­li­sis­tä syis­tä. Täl­lä het­kel­lä Mar­kun ja Pirk­ko-sis­kon maa­ta­lous­yh­ty­mä suun­taa vakaas­ti perin­tei­seen maidontuotantoon.




Hei­nä­kuun sateet var­mis­ti­vat hyvän mustikkavuoden

Mus­ti­kan pää­sa­to­kausi on alka­nut ete­läi­ses­sä ja kes­ki­ses­sä Suo­mes­sa, myös Poh­jois-Suo­mes­sa ja ete­läi­ses­sä Lapis­sa löy­tyy kyp­sää mar­jaa läm­pi­mil­tä kas­vu­pai­koil­ta. Mus­ti­kan pöly­tys onnis­tui erin­omai­ses­ti, ja mar­jaa on run­saas­ti koko maan alu­eel­la. Myös puo­lu­kan sato­nä­ky­mät ovat hyvät onnis­tu­neen kukin­nan ansiosta.


Työt­tö­myys vähen­tyi maa­kun­nas­sa, Iin työt­tö­myy­sas­te 10,7 ja Oulun 12,1 prosenttia

Työt­tö­mien mää­rä on vähen­ty­nyt alku­vuo­den aika­na tasai­ses­ti Poh­jois-Poh­jan­maal­la. Kesä­kuun lopus­sa työt­tö­miä työn­ha­ki­joi­ta oli maa­kun­nas­sa 19 700, mikä on 3 500 työ­tön­tä vähem­män kuin vuo­si sit­ten. Kokoai­kai­ses­ti lomau­tet­tu­ja heis­tä oli vajaa 1 000. Tou­ko­kuus­ta työt­tö­mien työn­ha­ki­joi­den mää­rä kui­ten­kin nousi lähes 2 600:lla, mikä selit­tyy pää­osin oppi­lai­tok­sis­ta val­mis­tu­nei­den tulos­ta TE-pal­ve­lu­jen asiakkaiksi.







Kel­lon­kar­ta­no juh­lii 60-vuo­tias­ta tai­val­taan kirkkona

Kel­lon­kar­ta­non kris­til­li­nen kurs­si­kes­kus ja kap­pe­li Hau­ki­pu­taan Kel­los­sa juh­lis­taa 2.–3.7. 60-vuo­tias­ta tai­val­taan kirk­ko­na. Kel­lon­kar­ta­non hir­si­nen pää­ra­ken­nus raken­net­tiin vuon­na 1911 toi­mit­ta­maan kesä­hu­vi­lan vir­kaa, mut­ta vuon­na 1962 se otet­tiin kris­til­li­seen käyt­töön piis­pa Ola­vi Heliö­vaa­ran vih­kies­sä sen Suo­men evan­ke­lis-lute­ri­lai­sen kir­kon kirkkotilaksi. 


Päät­tä­jäl­tä: Hyvin­voin­tia­lu­eel­la val­mis­tau­du­taan muutokseen

Otsi­koin vuo­den ensim­mäi­sen Päät­tä­jäl­tä-kir­joi­tuk­se­ni (Ran­ta­poh­ja 13.2.2022) ”Hyvin­voin­tia­lue raken­ne­taan yhteis­työl­lä”. Tuol­loin alue­vaa­lit oli­vat vas­ta edes­sä, enkä tien­nyt, tulee­ko minul­la jat­kos­sa ole­maan roo­lia hyvin­voin­tia­lu­een pää­tök­sen­teos­sa. Vaa­lien jäl­keen pää­dyin kui­ten­kin alue­hal­li­tuk­seen, jol­la on poliit­ti­sis­ta toi­mie­li­mis­tä mer­kit­tä­vin roo­li pää­tet­täes­sä mil­tä hyvin­voin­tia­lue tulee näyt­tä­mään. Alue­hal­li­tuk­sen alku­tai­val on suju­nut­kin todel­la hyväs­sä yhteis­hen­ges­sä. Ani har­vas­ta asias­ta on jou­dut­tu äänes­tä­mään ja niis­sä­kin kyse on ollut yksit­täi­ses­tä eri­lai­ses­ta näkö­kul­mas­ta. Hyvän yhteis­hen­gen ja yksi­mie­li­sen pää­tök­sen­teon ansios­ta val­mis­te­lu on suju­nut ripeästi.