Päättäjältä: Kouluverkko keskusteluttaa
Oulun alueelliset palveluverkkoselvitykset ovat olleet viime aikojen yksi suurista keskusteluaiheista lautakunnassamme.
Lue lisääOulun alueelliset palveluverkkoselvitykset ovat olleet viime aikojen yksi suurista keskusteluaiheista lautakunnassamme.
Lue lisääLuen parhaillani yhden suosikkikirjailijoistani turkkilaisen Orhan Pamukin historiallista romaania Ruttoyöt (Tammi 2023. suom. Tuula Kojo). Olen päässyt vasta 818-sivuisen teoksen alkuun (150 sivua), mutta teoksen keskeinen idea on jo avautunut. Teos kertoo kuvitteellisen Mingerin saaren tilanteesta itäisellä Välimerellä vuonna 1901, kun saarella puhkeaa ruttoepidemia.
Lue lisääOulussa on paljon metsiä ja metsät ovat oululaisille lähiluontoa, takapiha, lähimetsiä, suojametsiä, marjapaikkoja, retkeilyaulueita ja ‑paikkoja, luonnonsuojelua, luonnon monimuotoisuutta, metsästysalueita, hiilinieluja ja ‑varastoja, taloudellista kasvua ja varallisuutta, elämyksiä, raaka-ainetta, työpaikkoja, liikuntapaikkoja ja kaikkea mahdollista. Luultavasti jokaiselta oululaiselta löytyy omanlaisensa merkitys metsille.
Lue lisääOsallistuin maaliskuussa 2023 Opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämään seminaariin, jossa luotiin tilannekuvaa Suomen väestökehityksen vaikutuksista varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ja saavutettavuuteen. Tällä vuosikymmenellä tulemme näkemään varsinaisen väestötsunamin, joka menee läpi Suomen kaikkien kuntien palvelurakenteiden ja koulutusasteiden. Ikäluokat ovat pienentyneet ja pienentyvät edelleen 15 % vuosivauhtia.
Lue lisääOlemme pitäneet Haukiputaan seurakunnassa tämän kevään aikana Pyhän risteyksissä ‑nimellä kulkevaa keskustelusarjaa Teams-alustalla. Sen tarkoitus on ollut koota yhteen ajassa liikkuvia ilmiöitä ja erilaisten kiinnostavien alustajien johdolla keskustella yhdessä.
Näin totesi minulle eräs terävä nuori vastikään. Kiirehdin kiistämään ja perustelemaan. Tomerana päätöksentekijänä kerroin, kuinka itse asiassa on tehty paljon hyvää. Hyvinvointialue porskuttaa, kulttuuria kehitetään jatkuvasti ja kouluruokailuunkin on kiinnitetty parempaa huomiota.
Kaksi kaverusta kohtaa: ”Moi!” ”No moi! Kiva nähä, mitä kuuluu?” ”No, ei kai tässä ihmeempiä, entä sulle?” ”No, mitäs tässä, ihan hyvää.”
Jokaisessa kunnassa varma kevään tai syksyn merkki on jokavuotinen palveluverkkokeskustelu. Vuodesta vuoteen käsitellään päättäjille usein samoja säästökohteita, joita usein edustavat koulut niin kaava-alueilla kuin maaseutumaisissa kylissä.
Meidän perheen perinteiseen kesälomareissuun kuuluu Lapissa käynti. Siellä ollessamme suuntaamme yleensä patikkaretkelle Inarin kuntaan kuuluvaan Pielpajärven erämaakirkkoon retkieväät repussa ja mieli keveänä kesän loistoa katsellessa.
Hohhoijaa, positiivisella sävyllä! Nyt ovat vaalit ja pääsiäinen menneen talven lumia. Kohta ihan sananmukaisesti. On ollut hässäkkää kauppapaikkojen pihoilla, kuin myös kotiemme ovilla.
Maaliskuussa julkaistun kyselyn tulosten mukaan lähes miljoona suomalaista haluaisi muuttaa maalle. Moni suomalainen haaveilee asumisesta väljemmin ja lähempänä luontoa.
Viime aikoina valo ja pimeys ovat olleet jälleen monella tavalla, ja ihan konkreettisestikin mielessäni. Meidän maailmassamme on paljon pimeyttä, meissä on paljon pimeyttä; Raaka sota repii edelleen Ukrainaa. Nuorison jengiytyminen on kasvanut räjähdysmäisesti maassamme.
Kertomus Kristuksen ylösnousemuksesta herättää epäilyksiä, mutta myös uskoa ja toivoa. Kristitylle pääsiäinen on nimenomaan uskon juhla.
Pääsiäisajan kauneimpiin virsiin kuuluu selkeästi ”Käy yrttitarhasta polku”. Pysähdymme sen koskettavan sanoman äärelle. Jeesus on tullut tuskaisena rukoilemaan Getsemanen puutarhaan. Isän tahdolle kuuliaisena hän rukoilee, että kaikkivaltiaan Jumalan tahto saisi toteutua, vaikka tuleva näyttää inhimillisesti mahdottomalta.
Vaalit on käyty, ja kansa on päässyt antamaan äänensä. Kampanjoissaan puolueet käyttivät kukin mielestään tavoitteitaan kuvaavia iskulauseita. Yksi puolue halusi eteenpäin ja toisen mielestä tarvittiin suunnanmuutos ja kolmas halusi pelastaa Suomen. Oma puolueeni halusi suojella elämää.
Suurinta kristillistä juhlaamme pääsiäistä on vietetty jo kolmena vuonna poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kristuksen ylösnousemuksen riemullista juhlaa on varjostanut maailman, Euroopan ja Suomen tilanne ensin pandemian keskellä ja sitten sodan varjossa.