Päät­tä­jäl­tä: Tapah­tu­mien kesä

Taka­na on tapah­tu­ma­ri­kas, sää­ti­lan­teil­taan vaih­te­le­va ja valoi­sa kesä. Ran­ta­poh­jan alu­eel­la vie­tet­tiin kym­me­niä tapah­tu­mia urhei­lun, kult­tuu­rin, tee­ma­ti­lai­suuk­sien, mark­ki­noi­den ja kyläyh­dis­tys­ten päi­vien mer­keis­sä. Jokai­sel­le oli tar­jol­la jota­kin. Ja eihän nii­hin kaik­kiin keren­nyt edes osallistumaan.

Tapah­tu­mien suun­nit­te­lu, orga­ni­soin­ti, toteu­tus ja pur­ku vaa­ti­vat pal­jon väkeä ja tal­koo­po­ruk­kaa. Ilok­se­ni voin tode­ta, että sit­ke­ää tal­koo­vä­keä löy­tyy yhä. Mut­ta kuin­ka kau­an? Eten­kin nuo­ria kai­va­taan mukaan. Mes­su­jen tai mark­ki­noi­den jär­jes­tä­mi­nen vaa­tii kym­me­niä vapaaehtoisia.

Mir­ja Vehkaperä.

Muis­tan lap­suu­des­ta­ni Kel­lon Kivi­nie­mes­sä jär­jes­te­tyt kala­juh­lat. Päi­vän aika­na kala­sa­ta­ma täyt­tyi tuhan­sis­ta vie­rais­ta, syö­tiin kala­sop­paa, käy­tiin meria­je­lul­la, tar­jol­la oli poni­rat­sas­tus­ta ja ostos­ko­ju­ja. Pää­la­van ohjel­ma­kin oli moni­puo­li­nen. Mei­dän koko per­he oli tal­koi­le­mas­sa keit­tiöl­lä, vesil­lä, lii­ken­teen ohjauk­ses­sa ja juok­se­vis­sa hom­mis­sa. Osal­lis­tu­mi­nen kuu­lui asi­aan ja oli yksi kesän kohokohdista.

Tapah­tu­mat lisää­vät yhtei­söl­li­syyt­tä. Yhdes­sä teke­mi­nen on luon­te­va tapa pitää yhteyt­tä kylän asuk­kai­siin ja saa­da kau­em­pa­na asu­vat­kin pii­pah­ta­maan koti­seu­dul­la. Kan­nus­tan jär­jes­tö­jä ja yhdis­tyk­siä yhteis­työ­hön. Kun toi­set huo­leh­ti­vat tar­joi­lun, toi­set voi­vat ottaa vas­tuu­ta ohjel­mas­ta tai esiin­ty­jis­tä. Jol­le­kin poru­kal­le mai­non­ta voi taas olla hyvin luontevaa.

Tapah­tu­mat tar­vit­se­vat myös yhteis­kun­nan tukea. Pie­ni­kin avus­tus on mer­kit­tä­vä mah­dol­lis­ta­ja. Kan­na­tan vah­vas­ti kun­tien avus­tus­ra­hoi­tus­ta, joi­ta voi­daan hakea vuo­sit­tain kun­ta­lais­ten aktii­vi­suu­den tuke­mi­seen. Lisäk­si olen saa­nut palau­tet­ta, että tapah­tu­mien jär­jes­te­lyi­hin tar­vi­taan kou­lu­tus­ta ja ammat­ti­lais­ten tukea. Tähän­kin hae­taan mal­li, jol­la tal­koo­vä­keä voi­daan aut­taa onnistumaan.

Oulu on mat­kal­la Euroo­pan kult­tuu­ri­pää­kau­pun­gik­si. On hie­noa tode­ta, että meil­lä on jo val­mii­na lois­ta­via kult­tuu­rie­lä­myk­siä kau­pun­gis­sa ja koko seu­dul­la. Ruo­ka, elä­män­ta­pa, lii­kun­ta, tie­de, tai­de ja ripaus kylä­hul­luut­ta­kin mah­tuu mukaan. Anne­taan luo­vuu­den kukoistaa.

Jos jotain saa toi­voa, oli­si se tapah­tu­mien ja tilai­suuk­sien ympä­ri­vuo­ti­suus. Kesä on tapah­tu­mien kul­ta-aikaa, mut­ta löy­tyi­si­kö aktii­vi­suut­ta lisää myös pit­kään tal­veen ja kaamokseen?

Mir­ja Veh­ka­pe­rä, Oulun kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen puheenjohtaja