Ahma­kan­ta kasvussa

Suo­men ahma­kan­nan koko oli tämän vuo­den hel­mi­kuus­sa 447 yksi­löä (95 pro­sen­tin toden­nä­köi­syys­vä­li 390–504 yksi­löä). Arvio kan­nan koos­ta on noin 12 pro­sent­tia suu­rem­pi kuin vuo­den 2022 hel­mi­kuu­ta kos­ke­nut arvio, joka oli 400 yksilöä.

Poron­hoi­toa­lu­een yksi­lö­mää­rä oli toden­nä­köi­sim­min 186 ahmaa (95 pro­sen­tin toden­nä­köi­syys­vä­li 145–227) ja muun Suo­men 261 (223–304) ahmaa. Arviois­sa eivät ole muka­na vuon­na 2023 syn­ty­neet pen­nut, sil­lä ne syn­ty­vät taval­li­ses­ti helmikuussa.

Suo­men ahma­kan­ta on noin kym­men­ker­tais­tu­nut 1990-luvun alun jäl­keen. Yksi­lö­mää­rän kas­vu voi­mis­tui 2000-luvul­la sekä poron­hoi­toa­lu­eel­la, että poron­hoi­toa­lu­een ulko­puo­li­sen Suo­men alueella. 

− Voi­mis­tu­nut kan­nan­ke­hi­tys on omi­nais­ta eläin­po­pu­laa­tioil­le, joil­la on tilaa ja ravin­toa run­sas­tu­mi­seen. Ahma on ollut enim­mäk­seen rahoi­tet­tu vuo­des­ta 1982 läh­tien, ker­too tut­ki­mus­pro­fes­so­ri Ilpo Kojo­la Luon­non­va­ra­kes­kuk­ses­ta (Luke).

Ahman kan­ta-arviot poh­jau­tu­vat riis­ta­kol­mio­las­ken­toi­hin ja kol­men poh­joi­sim­man kun­nan (Enon­te­kiö, Ina­ri, Uts­jo­ki) osal­ta Met­sä­hal­li­tuk­sen koor­di­noi­miin ja yhdes­sä palis­kun­tien kans­sa suo­rit­ta­miin alue­las­ken­toi­hin vuo­si­na 2020–2023.

− Riis­ta­kol­mio­ai­neis­tot sovel­tu­vat har­va­lu­kui­sen lajin kan­nan­muu­tos­ten seu­ran­taan pit­käl­lä aika­vä­lil­lä, mut­ta peräk­käis­ten vuo­sien väli­seen ver­tai­luun liit­tyy satun­nai­suu­des­ta juon­tu­vaa epä­var­muut­ta, Kojo­la kertoo.