Säy­nä­jä­ahon puu­tar­ha 50 vuot­ta: Kuk­kien kas­vat­ta­mi­nen elämäntyönä

Säy­nä­jä­ahon puu­tar­ha täyt­tää tänä kevää­nä hui­keat 50 vuot­ta. Alus­ta alkaen puu­tar­hal­la on panos­tet­tu kuk­kien laa­tuun ja hyvään asiakaspalveluun.

– Kun kas­vit kas­va­te­taan itse sie­me­nis­tä, tai­mis­ta ja juu­ra­kois­ta, voim­me var­mis­taa kas­vien laa­dun ja kes­tä­vyy­den, kiteyt­tää toi­ses­sa suku­pol­ves­sa toi­mi­va puu­tar­hay­rit­tä­jä Jaa­na Säy­nä­jä­aho, joka on ollut muka­na puu­tar­han toi­min­nas­sa pie­nes­tä pitäen.

Hänen van­hem­pan­sa Tuu­lik­ki ja Vesa Säy­nä­jä­aho perus­ti­vat puu­tar­han Oulun Heruk­kaan (See­lan­tiin) vuon­na 1974. Puu­tar­ha toi­mii edel­leen samal­la pai­kal­la alu­eel­la, joka kuu­lui aikoi­naan Hau­ki­pu­taan kun­taan ennen Pate­nie­men liit­tä­mis­tä Ouluun.

Kuk­kien kas­vat­ta­mis­ta Jaa­na Säy­nä­jä­aho luon­neh­tii elä­män­työk­si. Laa­tu ei syn­ny itses­tään, vaan tar­vi­taan pal­jon työ­tä ja ympä­ri­pyö­rei­tä työ­päi­viä. Yrit­tä­jyys vaa­tii vas­tuu­ta, mut­ta se myös antaa pal­jon: yrit­tä­jyy­den vapaut­ta, työs­ken­te­lyä hyväs­sä työyh­tei­sös­sä ja mie­lui­sas­sa asiakaspalvelutehtävässä.

Hie­noa on näh­dä puu­tar­hal­la kas­vun ihme ja kät­ten työn tulos. Puu­tar­hal­la vie­rai­le­vil­le anne­taan mie­lel­lään hoi­to-ohjei­ta, jot­ta kukat menes­ty­vät myös koto­na. Asiak­kai­ta käy jo vii­den­nes­sä suku­pol­ves­sa lähia­lu­eel­ta ja kau­em­paa­kin. Myyn­ti tapah­tuu suo­raan puu­tar­hal­ta, lisäk­si on muu­ta­mia pit­kä­ai­kai­sia yritysasiakkaita.

Jaa­na Säy­nä­jä­aho ker­too, että asiak­kai­ta on opit­tu tun­te­maan niin hyvin, että usein istu­tus­vai­hees­sa poh­di­taan, että tätä kuk­kaa joku tiet­ty asia­kas on tot­tu­nut ostamaan.Tuleekohan hän tänä­kin kesänä?

Laa­duk­kai­den tuot­tei­den ohel­la puu­tar­hal­la huo­lel­li­ses­ti yllä­pi­det­ty siis­teys, kuk­kien suo­rat rivit ja värien har­mo­nia kuk­ka­lois­ton esil­le­pa­nos­sa ovat aina olleet Säy­nä­jä­ahon puu­tar­hal­la asioi­vien ihas­tuk­sen koh­tee­na. Nämä ele­men­tit tuo­vat iloa ja ovat kun­nia-asia myös puu­tar­han työn­te­ki­jöil­le. Eri työ­vai­heet vaa­ti­vat jämptiyttä.

– Perus­ta jär­jes­tyk­sel­le luo­daan jo suun­nit­te­lu- ja istu­tus­vai­heees­sa, kuvai­lee puu­tar­hu­ri Anu Nie­me­lä, joka vas­taa Jaa­nan kans­sa vil­je­lys­tä sekä huo­leh­tii myös markkinoinnista.

Käden jäl­jen ja työn tulos­ten näke­mi­nen kas­vien kas­vat­ta­mi­ses­sa ihas­tut­taa Anu Niemelääkin.

– Kas­vi on kuin oma lap­si, jon­ka vart­tu­mis­ta on hie­noa seurata.

Nie­me­lä aloit­ti kokoai­kai­se­na puu­tar­hu­ri­na Säy­nä­jä­ahol­la vuon­na 2003 jät­täen sai­raan­hoi­ta­jan työn­sä. Sama­na vuon­na Tuu­lik­ki ja Vesa Säy­nä­jä­aho jäi­vät eläk­keel­le Jaa­nan ottaes­sa koko­naan vas­tuun puu­tar­has­ta yksi­ny­rit­tä­jä­nä. Suku­pol­ven­vaih­dos­ta oli alet­tu toteut­taa jo aiemmin.

Puu­tar­han 50 vuo­des­ta Jaa­na Säy­nä­jä­aho halu­aa antaa suu­ret kii­tok­set uskol­li­sil­le asiak­kail­le, joi­ta käy lähi­seu­dun ohel­la myös kau­em­paa. Kii­tok­set kuu­lu­vat myös työn­te­ki­jöil­le. Puu­tar­ha-alan opis­ke­li­joi­ta on ollut työ­har­joit­te­luis­sa jo 30 vuo­den ajan. Puu­tar­ha on tar­jon­nut lukui­sil­le nuo­ril­le myös ensim­mäi­sen työ­pai­kan. Kun­nia-asia­na on aina pereh­dyt­tää työn­te­ki­jät huo­lel­li­ses­ti eri teh­tä­viin. Tänä kesä­nä puu­tar­hal­la on seit­se­män työntekijää.

Kas­vi­la­je­ja puu­tar­hal­ta löy­tyy yli 200 erilaista.Tänäkin kesä­nä tar­jol­la on tut­tu­jen kuk­kien ohel­la uusia laje­ja ja väri­kir­joa. Val­koi­nen on hie­man väis­ty­nyt, nyt muo­ti­vä­re­jä ovat orans­si ja hem­peät eri per­si­kan sävyt. Puu­tar­hal­la kas­va­te­taan myös hyö­ty­kas­ve­ja kuten tomaat­tia, kurk­kua, papri­kaa ja man­sik­kaa, joi­ta on saa­ta­vil­la myös amppeleissa.

Koro­na-aika­na puu­tar­hain­nos­tus läh­ti nousuun, sil­lä ihmi­set halusi­vat panos­taa pihoi­hin ja par­vek­kei­siin. Vuon­na 2020 oli Säy­nä­jä­ahon puu­tar­hal­la kaik­kien aiko­jen nopein myyn­ti­kausi, sil­lä kukat lop­pui­vat jo 7.6., kun taval­li­ses­ti seson­ki jat­kuu kesä­kuun lopulle.

Tänä kevää­nä­kin puu­tar­ha avat­tiin tou­ko­kuun alus­sa kuten on teh­ty kol­me­na vuo­si­kym­me­ne­nä. Asiak­kail­le puu­tar­ha näyt­täy­tyy vain myyn­ti­se­son­ki­na, mut­ta työ­tä puu­tar­hal­la riit­tää tii­viis­ti ympä­ri vuo­den. Kau­den pää­tyt­tyä kir­ja­taan ylös asiak­kai­den toi­vei­ta tule­val­le kas­vu­kau­del­le. Lepan puu­tar­ha­näyt­te­lys­sä tutus­tu­taan uutuuk­siin, tuot­ta­jien vali­koi­miin. Elo-syys­kuus­sa tila­taan seu­raa­van kevään tai­met, sie­me­net, juu­ra­kot, ruu­kut, tar­vik­keet ja kas­vu­mul­lat. Kas­vi­huo­neet tyh­jen­ne­tään, puh­dis­te­taan ja ale­taan remon­toi­maan tar­vit­ta­via paik­ko­ja. Tal­vel­la kerä­tään pah­vi­laa­ti­koi­ta kau­pois­ta kul­je­tuk­siin asiakkaille.

Mul­lat tule­vat puu­tar­hal­le suur­sä­keis­sä, jois­ta ne työs­te­tään ja lapioi­daan kas­vua­lus­toi­hin. Saa­pu­vat tai­met tar­kis­te­taan. Istut­ta­mis­ta on vii­kol­ta 6 vii­kol­le 20 asti. Kas­ve­ja kas­va­te­taan kol­mes­sa kas­vi­huo­nees­sa ja siir­re­tään eri paik­koi­hin kas­vu­vai­hei­den ja läm­mön­tar­peen mukaan. Har­ven­nus aloi­te­taan, kun kas­vit eivät mah­du kas­va­maan vie­ri vieressä.

Vuo­den kier­toon mah­tuu myös lumi­töi­tä, kor­jaa­mis­ta, kas­vin­suo­je­lua, somis­tus­ta, hin­noit­te­lua, työn­te­ki­jöi­den pereh­dyt­tä­mis­tä, mark­ki­noin­tia, ase­tel­mien teke­mis­tä, kii­pei­lyä ja kur­kot­te­lua.… Puu­tar­hal­la mot­to­na on Elas­ti­sen sanoin “Hans­kat ei tipah­da, periks ei anneta”. 

Vuo­si­kym­men­ten var­rel­le on mah­tu­nut monen­lai­sia vai­hei­ta, mut­ta kai­kes­ta on sel­vit­ty. Vii­me aikoi­na läm­mi­tys­kus­tan­nus­ten ja tar­vik­kei­den hin­to­jen nousu tuo toi­min­nal­le haas­tei­ta. Oman jän­ni­tyk­sen­sä tar­joi­lee sää. Tänä vuon­na kevät oli kak­si viik­koa myö­häs­sä ja kyl­mää oli pit­kään. Vas­taa­vaa kevät­tä Jaa­na Säy­nä­jä­aho ei muis­ta koke­neen­sa uran­sa aika­na. Ilma alkoi onnek­si läm­me­tä ja kukat saa­vat myös niil­le elin­tär­ke­ää luon­non auringonvaloa.

Mikään ei puu­tar­hal­la jää sat­tu­man varaan, sil­lä kas­vu­kau­den havain­not on tar­kas­ti kir­jat­tu muis­tiin vuo­si­kym­men­ten ajan, jot­ta nii­tä voi­daan hyö­dyn­tää kas­va­tuk­ses­sa. Kas­ve­ja pide­tään koko ajan sil­mäl­lä ja huo­leh­di­taan kas­te­lus­ta eri lajien tar­peen mukaan. Kas­te­lu tapah­tuu täy­sin käsi­työ­nä, kuten myös istutukset.

Puu­tar­hal­la val­mis­tau­du­taan hyvil­lä mie­lin kuk­ka­lois­tees­sa puu­tar­han 50-vuo­tis­päi­vään, jota vie­te­tään lau­an­tai­na 18.5. Luvas­sa on ohjel­maa ja kak­ku­kah­vit 300 kävijälle.

Kuvas­sa Tuu­lik­ki ja Vesa Säy­nä­jä­aho ensim­mäi­sen kas­vi­huo­neen edus­tal­la vuon­na 1974.

Kaik­ki alkoi tomaa­teis­ta, orvo­keis­ta ja äitienpäiväruusuista

Tuu­lik­ki ja Vesa Säy­nä­jä­ahoa yhdis­ti nuo­ruu­des­ta saak­ka kiin­nos­tus puu­tar­han­hoi­toon. Vesa pää­tyi metal­li­mie­hek­si ja Tuu­lik­ki perus­ti oman kam­paa­mon. Pie­ni­muo­tois­ta puu­tar­ha­vil­je­lyä aloi­tet­tiin koto­na tomaa­tin kas­va­tuk­sel­la. Suun­nan muut­ti per­heen kuo­pus Jaa­na, jol­le ei löy­ty­nyt hoi­to­paik­kaa. Tuu­lik­ki jäi kotiin ja intou­tui lap­sen­hoi­don ohel­la kas­vat­ta­maan orvok­ke­ja, petu­nioi­ta ja kaa­le­ja Vesan kas­vat­taes­sa tomaat­te­ja oman työn­sä ohel­la. Osa tuo­tok­sis­ta myy­tiin ja saa­dut rahat käy­tet­tiin uuden kas­vun luomiseen.

Ensim­mäi­sen kas­vi­huo­neen­sa Säy­nä­jä­ahot pys­tyt­ti­vät 1974 nykyi­sel­le pai­kal­le Heruk­kaan. Usko omaan teke­mi­seen oli vah­va. Tuu­lik­ki luo­pui kam­paa­mos­taan, työn­si sor­men­sa koko­naan mul­taan ja alkoi kas­vat­taa kuk­kia työkseen.

Jo seu­raa­va­na vuon­na puu­tar­hal­le tilat­tiin tuhat ruusu­juu­rak­koa ja kas­va­tet­tiin ensim­mäi­set äitien­päi­vä­ruusut. Tai­mi­toi­mit­ta­ja oli ihme­tel­lyt vas­ta-alka­jan tilaa­maa suur­ta mää­rää. Kas­va­tus onnis­tui erin­omai­ses­ti. Tuol­loin oli vain yksi ruusu­la­ji­ke Mors­dag. Sii­tä läh­tien äitien­päi­vä­ruusu­ja on kas­va­tet­tu joka vuo­si. Laji­kir­jo on laa­jen­tu­nut huimasti.

Jaa­na sanan­mu­kai­ses­ti kas­voi puu­tar­hal­la ja oli apu­na monis­sa töis­sä. Hän kas­vat­ti jo pie­ne­nä ensim­mäi­set omat orvo­kit ja myi ne kum­mi­tä­dil­leen. Puu­tar­haa hän mai­nos­ti lii­maa­mal­la tar­ro­ja tien­var­ren postilaatikoihin.

Vesa ryh­tyi koko­päi­väi­sek­si puu­tar­hu­rik­si 1979. Seu­raa­vi­na vuo­si­kym­me­ni­nä raken­net­tiin läm­pö­kes­kus, uusi myy­mä­lä ja kas­vi­huo­nei­ta. Puu­tar­han leik­ko­kuk­ka- ja ruuk­ku­kas­vi­myy­mä­lä oli avoin­na ympä­ri vuo­den yli 30 vuo­den ajan. Omas­sa vil­je­lys­sä oli leik­ko­kuk­kia, ja lisäk­si teh­tiin sidon­ta­töi­tä. Myyn­nis­sä oli kesä­kuk­kien ohel­la myös pui­ta, pen­sai­ta, peren­no­ja ja jou­lu­kuk­kia. Kak­si vuo­si­kym­men­tä sit­ten teh­ty pää­tös kes­kit­ty­mi­ses­tä vain kesä­kuk­ka­tuo­tan­toon on osoit­tau­tu­nut vii­saak­si ratkaisuksi.

Jaa­nas­ta tuli osay­rit­tä­jä puu­tar­hal­le van­hem­pien­sa kans­sa vuon­na 1988 ja pää­osa­kas 1995. Suku­pol­ven­vaih­dos teh­tiin 2003, jol­loin van­hem­mat jäi­vät eläk­keel­le. Kas­vi­huo­nei­den pin­ta-ala on nykyi­sel­lään noin 1500 m², ja ton­tin raken­nusoi­keus on täynnä.

– Laa­jen­ta­mi­sel­le ei ole koet­tu tar­vet­ta­kaan, sil­lä kas­vien laa­tu on mää­rää tär­keäm­pi, Jaa­na Säy­nä­jä­aho toteaa.

Vesa Säy­nä­jä­aho ehti naut­tia oman pihan hoi­dos­ta eläk­keel­lä kym­me­nen vuot­ta ennen kuo­le­maan­sa 2015. Piha voit­ti myös kak­si ker­taa Oulun kau­pun­gin piha­kil­pai­lun pal­kin­to­ja. Tuu­lik­ki Säy­nä­jä­aho asuu lähel­lä puu­tar­haa ja odot­taa innol­la puu­tar­han 50-vuo­tis­päi­vää lauantaita.

– Toi­vee­nam­me on, että myös enti­siä työn­te­ki­jöi­tä vuo­si­kym­men­ten var­rel­ta pii­pah­tai­si pai­kal­la, Jaa­na Säy­nä­jä­aho vinkkaa.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.