Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Iin tilin­pää­tös ylijäämäinen

Iin kun­nan tilin­pää­tös vuo­del­ta 2022 on 336.109,43 euron ver­ran yli­jää­mäi­nen. Alun perin kun­nal­le odo­tet­tiin vuo­den 2021 talous­ar­vion perus­teel­la 1,8 miljoonan…


Muis­to­kir­joi­tus: Eino Iisa­kan muistolle

Eino Iisak­ka kuo­li 12.3.2023 Oulus­sa pit­kä­ai­kai­sen sai­rau­den uuvut­ta­ma­na. Hän oli syn­ty­nyt 11.9.1946 Kii­min­gis­sä. Eino Iisak­ka oli maa­ta­lon poi­ka Poh­jois-Poh­jan­maal­ta, Kii­min­gin Hut­tu­ky­läs­tä. Koti­ta­lon jokai­ses­ta ikku­nas­ta näkyi Kii­min­ki­jo­ki, joka uur­si jäl­ken­sä pysy­väs­ti myös Iisa­kan mielenmaisemaan.


Kuu­kau­den esi­ne: Raken­nus­kät­kö, ”Koti­va­kuu­tus” 1850-luvun tapaan

Van­has­sa suo­ma­lai­ses­sa kan­sa­nus­kos­sa on ollut tär­keä­nä käsit­tee­nä lyk­ky eli onni. Enti­sa­jan kyläyh­tei­sös­sä aja­tel­tiin, että onnea oli varat­tu kyläl­le vain rajal­li­nen mää­rä. Jos halusi kas­vat­taa vaik­ka omaa kar­ja­lyk­kyä, oli onni vie­tä­vä naa­pu­ril­ta noi­ta­kons­teil­la. Noi­tuu­den uhkal­ta piti osa­ta suo­jau­tua. Sii­hen tar­vit­tiin ”koti­va­kuu­tus”, jon­ka vir­kaa toi­mit­ti­vat raken­nus­ten tai­ka- ja uhrikätköt.





Teks­ta­rit 30.3.

Edus­kun­ta­vaa­leis­sa vali­taan poliit­tis­ten pää­tös­ten­te­ki­jöi­tä lakien sää­tä­mi­seen ja val­tion asioi­den jär­jes­tä­mi­seen. Kan­san­edus­ta­jaeh­dok­kaat jou­tu­vat har­joit­ta­maan kah­ta vies­tin­tää. Vali­tuk­si tuloon kuu­luu esil­lä olo…


Sinä pää­tät kuka päättää

Vaa­lit ovat jo ovel­la. Maa­seu­dul­la äänes­tä­mi­nen on lai­meam­paa kuin kau­pun­geis­sa, mikä on sää­li. Jokai­nen ääni pön­kää eteen­päin jotain ehdo­kas­ta, joka voi olla juu­ri se alu­ee­si paras edus­ta­ja. Älä siis nuku vai­kut­ta­mi­se­si ohi! Yksi­kin ääni voi ratkaista.



Mikä on tärkeää

Kuusa­mo­lai­se­na sai­raan­hoi­ta­ja­na, äiti­nä ja polii­tik­ko­na koen tär­keäk­si nuor­ten hyvin­voin­nin ja lap­si­per­hei­den arjes­ta sel­viä­mi­sen. Per­hei­den jak­sa­mi­seen panos­ta­mi­nen on inves­toin­ti, ei vain pelk­kä kus­tan­nus. Suo­men tule­vai­suus riip­puu nuo­ri­sos­tam­me. Syr­jäy­ty­mi­nen on yksi suu­ri ongel­ma, joka mei­dän tulee hoi­taa nykyis­tä parem­min. Mie­len­hy­vin­voin­nin haas­teet koet­te­le­vat nuo­ria, sen vuok­si tar­vit­sem­me mie­len­ter­veys­stra­te­gian tuke­maan eri­to­ten nuo­ria ja hei­dän perheitään.


Tue­taan hyvin­voin­tia, eikä jah­da­ta pahoinvointia

Oulun pii­rin dema­ri­nais­ten kevät­ko­kous osoit­taa tuken­sa Suo­men lap­si­per­heil­le. Vii­me viik­ko­jen ajan on otsi­koi­hin nous­sut nuor­ten ja las­ten teke­mät väki­val­ta­teot. Väki­val­tai­nen toi­min­ta on aina seu­raus­ta jos­tain. Las­ten ja nuor­ten pahoin­voin­ti sekä hei­kot tuki­ver­kos­tot edis­tä­vät väki­val­lan syn­ty­mis­tä. Jul­kis­ten pal­ve­lu­jen roo­li, vas­tuut ja riit­tä­vyys ovat mer­ki­tyk­sel­li­siä ja nii­tä tulee vah­vis­taa. Pal­ve­lut eivät ole riit­tä­viä koh­taa­maan lap­sia ja nuo­ria aidos­ti ja oikea-aikaisesti.


Tuu­li­voi­ma­la­ki säädettävä

Tuu­li­voi­ma­la­ki tar­vi­taan. Poh­jois-Suo­mes­sa on val­ta­va mää­rä tuu­li­voi­maa ja lisää on tulos­sa. Edus­kun­ta sää­ti 31.12.2022 lain, jol­la vih­reän ener­gian tuot­ta­mi­seen liit­ty­vät vali­tus­pro­ses­sit aja­vat ohi­tus­kais­tal­la mui­den vali­tus­ten ohi. Seu­ra­sin lain ete­ne­mis­tä eri vai­heis­sa ja laki meni käsit­tä­mät­tö­män hel­pos­ti läpi. Hype­tys tuu­li­voi­man ympä­ril­lä on val­ta­vaa. Polii­ti­kot lai­das­ta lai­taan käy­vät ylis­tä­mäs­sä tuu­li­voi­maa. Tuu­li­voi­ma­loi­den hai­tat ovat kui­ten­kin ylei­ses­ti tie­dos­sa ja myös ihmis­ten pitää pys­tyä elä­mään tuulivoima-alueilla.


April­lia, aprillia

Ran­ta­poh­jas­ta 18.4.1974: Vuo­si­kym­me­niä sit­ten oli erääl­lä työ­maal­la nuo­ri poi­ka töis­sä. Kysyi mes­ta­ril­ta: – Min­kä­lai­nen tun­ti­palk­ka? – Sii­nä parin mar­kan huja­koil­la. –Kyl­lä­hän minä sen kak­si mark­kaa ymmär­rän, mut­ta pal­jon­ko se hujak­ka tekee pääl­le? L.P. Kello


Har­taus: Vir­von varvon

Pal­musun­nun­tai oli lap­se­na tär­keä päi­vä. Jo aamus­ta aloim­me val­mis­tau­tua naa­pu­rin tyt­tö­jen kans­sa vir­po­mis­kier­ros­ta var­ten. Äidin meik­ki­pus­sis­ta saim­me lai­naan väre­jä, joil­la piir­ret­tiin pisa­mia pos­kiin ja vär­jä­sim­me nenää punai­sek­si. Aivan lii­an isot mekot puim­me top­pa­vaat­tei­den pääl­le. Sit­ten etsim­me esi­lii­nat ja hui­vit pää­hän sekä astiat, mihin saim­me vir­po­mi­ses­ta palkat.