Täten julis­tan sääs­ki­va­roi­tuk­sen Ran­ta­poh­jan alu­eel­le. Olin tiis­tai-ilta­na Kii­min­ki­joen var­ren ran­ta­nii­tyl­lä puu­hom­mis­sa ja koin kesän ensim­mäi­sen kun­non hyök­käyk­sen. Nii­tyn ojan var­res­ta on kaa­det­tu pui­ta ja nii­tä on jalos­tet­tu polt­to­puik­si. Hyt­ty­siä oli kos­teal­la alu­eel­la niin pal­jon, että kar­si­mi­nen ja kat­kai­su oli vaih­tua tyys­tin hui­to­mi­sek­si. Eikä ollut ohvia. Toi­saal­ta tor­jun­ta-ainees­ta ei ole mon­taa­kaan minuut­tia hyö­tyä ras­kaam­pien puu­hien yhtey­des­sä. Hiki­hän sen huuh­te­lee pois.

Har­voin sitä pää­see itse­ään ihan leh­des­sä onnit­te­le­maan, mut­ta kun tilai­suus avau­tuu, on se käy­tet­tä­vä: “Onnek­si olkoon, Pek­ka! Täy­tät tänään 60 vuotta! ”

Venä­jän tuho­tes­sa Ukrai­naa ja sen nai­sia, lap­sia ja mie­hiä nousee mie­leen myös aja­tuk­sia sii­tä, miten Suo­mel­le oli­si voi­nut käy­dä, jos se oli­si teh­nyt toi­sen maa­il­man­so­dan aika­na toi­sen­lai­sia rat­kai­su­ja. Oli­si­ko Suo­mi voi­nut vält­tää tal­vi­so­dan suos­tu­mal­la Neu­vos­to­lii­ton vaa­ti­muk­siin alue­luo­vu­tuk­sis­ta. Sodan vaih­toeh­to­na oli­si voi­nut olla Viron koh­ta­lo. Viro sol­mi Neu­vos­to­lii­ton kans­sa sopi­muk­sen tuki­koh­dis­ta. Ei kulu­nut kau­aa, niin Viros­ta oli tul­lut väki­sin sosia­lis­ti­nen neuvostotasavalta.

Moni Ran­ta­poh­jan pape­ri­sen leh­den tilaa­ja on jo rekis­te­röi­nyt itsen­sä leh­den digi­taa­lis­ten pal­ve­lu­jen käyt­tä­jäk­si, mut­ta lii­an moni ei ole kui­ten­kaan käyt­tä­nyt mah­dol­li­suut­ta hyväk­seen. Syy­nä voi olla se, että digi­taa­lis­ten pal­ve­lu­jen käyt­töä vie­ras­te­taan ja se koe­taan han­ka­lak­si. Han­ka­laa se voi­kin jois­sain pal­ve­luis­sa olla, mut­ta Ran­ta­poh­jan pal­ve­lu­jen käyt­tö on kyl­lä helppoa. 

Aseet eivät var­mas­ti vai­ke­ne Ukrai­nas­sa äitien­päi­vä­nä­kään. Venä­jä ja sen joh­ta­ja Putin on jär­jes­tä­nyt asiat sil­lä tavoin.

Eilen vie­tet­tiin kan­sal­lis­ta vete­raa­ni­päi­vää. Sitä on vie­tet­ty vuo­des­ta 1987 läh­tien sota­ve­te­raa­nien kun­niak­si. 27. huh­ti­kuu­ta 1945 päät­tyi Lapin sota, ja samal­la Suo­men tais­te­lut toi­ses­sa maa­il­man­so­das­sa päättyivät.

Oulun yli­opis­ton kam­pus­han­ke Rak­si­laan ei toteu­du. Kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen täy­tyi tiis­tai­na lyö­dä rak­sit hank­keen ete­ne­mi­sen pääl­le sen jäl­keen, kun kau­pun­gin­val­tuus­to äänes­ti asias­ta han­ket­ta vas­tus­ta­van pon­nen. Kau­pun­gin yhdys­kun­ta­lau­ta halusi myös lopet­taa kam­puk­sen suunnitteluvarauksen.