Sikä­li kun alka­nut viik­ko ei tuo muka­naan uutis­ta kun­ta­vaa­lien siir­tä­mi­ses­tä koro­na­pan­de­mian takia, puo­lueil­la on vie­lä kak­si viik­koa aikaa täy­den­tää ehdo­kas­lis­to­jaan. Pian lis­to­jen jät­tä­mi­sen jäl­keen ehdok­kai­den peräs­sä ovat­kin jo sit­ten äänestäjät.

Oulus­sa on val­tion maan­tei­den ja kau­pun­gin katu­jen lisäk­si run­saas­ti yksi­tyis­ten yllä­pi­tä­miä yksi­tyis­tei­tä. Nii­den var­rel­la asuu ihmi­siä vau­vas­ta vaariin.

Pää­siäis­tä edel­tä­vä paas­ton aika on alka­nut. Paas­ton aika­na hil­jen­ny­tään Juma­lan edes­sä tut­ki­maan omaa sisin­tä, ja se joh­taa myös esi­mer­kik­si poh­ti­maan suh­det­ta toi­siin ihmi­siin. Jos Jee­sus käs­kee rakas­ta­maan lähim­mäis­tä, miten olen teh­tä­väs­tä suo­riu­tu­nut? Jos Raa­ma­tun mukaan täy­del­li­nen rak­kaus on lem­pe­ää, kär­si­väl­lis­tä, ja kar­kot­taa jopa pelon, mil­lais­ta minun rak­kau­te­ni on ollut?

Oulun­kaa­ren kun­tayh­ty­mä vas­taa Poh­jois-Poh­jan­maan maa­kun­nal­li­seen POP­so­te-hank­kee­seen kuu­lu­vas­ta sote-pal­ve­lustra­te­gia­työs­tä. Sen työs­tä­mi­nen toi­mii val­mis­te­le­va­na työ­nä tule­van hyvin­voin­tia­lu­een stra­te­gial­le. Sote-uudis­tuk­sen laki­pa­ket­tia ei vie­lä ole hyväk­syt­ty edus­kun­nas­sa, mut­ta työ on tär­ke­ää niin uudis­tuk­seen val­mis­tau­tu­mi­sen kuin nykyis­ten sote-pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­sen­kin kannalta. 

Sun­nun­tai­na 14.2.2021 vie­te­tään sekä las­kiais­sun­nun­tai­ta että ystä­vän­päi­vää. Näi­tä kum­paa­kin päi­vää yhdis­tää rakkaus.

Kaik­ki tie­tä­vät tuon graf­fi­tin Oulun kes­kus­tas­sa, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti lause kuvas­taa edel­leen myös monen oulu­lai­sen koke­mus­ta koti­kau­pun­gis­taan. Saman havain­non teki myös kau­pun­gin vies­tin­tä­joh­ta­ja Mik­ko Sal­mi kier­rel­les­sään Oulun laitamia.

Ensim­mäi­set tais­te­lut ovat puh­jen­neet Poh­jois- ja Itä-Lapin yhteis­met­sis­sä. Mikä eri­koi­sin­ta, vas­tus­ta­ja­na ovat kan­sain­vä­li­set kas­vot­to­mat voi­mat. Koti­mai­set toi­mi­jat ovat ihmeissään.

Muut­kin päät­tä­jät ovat teh­neet sum­mauk­sia koh­ta päät­ty­väs­tä val­tuus­to­kau­des­ta, joten niin­pä minä­kin pää­tin hie­man ynnä­tä yhteen, mil­tä se on minus­ta tun­tu­nut ja mitä on jää­nyt mieleeni.

Lock­down. Brit­ti­sa­na­kir­ja Col­lins on valin­nut sen vuo­den sanak­si, kos­ka se tii­vis­tää mil­jar­dien ihmis­ten yhtei­sen koke­muk­sen, yhteis­kun­nan sul­ke­mi­sen. Sitä on myös mää­ri­tel­ty: ”Tiuk­ko­jen rajoi­tus­ten aset­ta­mi­nen mat­kus­ta­mi­sel­le, sosi­aa­li­sel­le vuo­ro­vai­ku­tuk­sel­le ja pää­syl­le jul­ki­siin tiloihin”.

Koro­na on koe­tel­lut lähes kaik­kia ikä­ryh­miä. Nuor­ten ja ikään­ty­nei­den tun­not ovat jää­neet vähäl­le. Päi­vät vilis­tä­vät sil­mis­sä ja sitä miet­tii, että mil­loin tämä kum­mal­li­nen aika on ohi. Aika on muut­ta­nut muo­to­aan, kun sitä ennen ryt­mit­tä­neet tapah­tu­mat ovat nyt pit­käl­ti pois­sa. Elä­mä rul­laa koti­pii­ris­sä. Työ­tä, ulkoi­lua ja kotoi­lua. Monel­le tämä aika on kui­ten­kin äärim­mäi­sen kuor­mit­ta­va ja stres­saa­va. Eris­täy­ty­mi­nen kotiin saat­taa aiheut­taa ahdis­tus­ta. Yksi­näi­syys voi olla kipeäm­pää kuin koskaan.