Hau­ki­pu­taan kes­kusur­hei­lu­ken­tän perus­kor­jaus val­mis­tui etuajassa

Haukiputaan keskusurheilukenttä sai peruskorjauksen yhteydessä muun muassa lämmitetyt moukarinheitto- ja kuulantyöntöpaikat. Kuva: Anu KauppilaHaukiputaan keskusurheilukenttä sai peruskorjauksen yhteydessä muun muassa lämmitetyt moukarinheitto- ja kuulantyöntöpaikat. Kuva: Anu Kauppila

Hau­ki­pu­taan kes­kusur­hei­lu­ken­tän laa­ja perus­kor­jaus on saa­tu val­miik­si ja kent­tä avau­tui käyt­tä­jil­le 1.11. Kent­tä perus­kor­jat­tiin vii­me kesän aika­na ja siel­lä teh­tiin mit­ta­via uudis­tuk­sia. Oulun kau­pun­gin lii­kun­ta­pal­ve­lui­den isän­nöit­si­jä Pasi Niku­la ker­too, että alu­eel­ta puut­tuu vie­lä info­tau­lut ken­tän aukioloajoista.

– Ken­täl­lä ei ole vie­lä kun­nos­sa­pi­toa ja lop­pu­ke­vääs­tä teem­me alu­eel­la vie­lä pie­niä fik­sauk­sia. aja­tuk­se­na on, että kent­tä otet­tai­siin aktii­vi­seen käyt­töön ensi kevää­nä, Niku­la toteaa.

Ylei­sur­hei­lua­lu­eet perus­kor­jat­tiin ja nyt kent­tä­la­jien suo­ri­tus­pai­kal­ta löy­tyy kor­keus­hy­pyn, mou­ka­rin- ja kie­kon­hei­ton, kuu­lan­työn­nön sekä sei­väs­hy­pyn suo­ri­tus­pai­kat. Lisäk­si alu­eel­ta löy­tyy kak­sin kap­pa­lein pai­kat kei­hään­hei­tol­le, pituus­hy­pyl­le ja kol­mi­loi­kal­le. Mou­ka­ri- ja kiek­ko­pai­kat ovat lämmitettyjä.

Juok­su­ra­dat uusit­tiin kan­sain­vä­li­sen ylei­sur­hei­lu­lii­ton hyväk­sy­mäl­lä juok­su­ra­ta­pin­noit­teel­la ja perus­kor­jauk­sen yhtey­des­sä radal­le raken­net­tiin radal­ta puut­tu­nut vesi­hau­ta este­juok­sua varten.

– Kyl­lä­hän se teki­si itsel­lä­kin hau­ki­pu­taa­lai­se­na käy­dä jo vähän tes­taa­mas­sa veto­ja uudel­la radal­la, Niku­la naurahtaa.

Ken­tän valais­tus uusit­tiin ener­gia­te­hok­kaam­mak­si ja jal­ka­pal­lo­ken­tän luon­non­nur­mi­pin­ta säi­ly­tet­tiin ennal­laan. Kes­kusur­hei­lu­ken­tän jää­kiek­ko­kau­ka­lo siir­tyi hie­man remon­tin yhtey­des­sä ja samal­la kau­ka­lo kuu­lui perus­kor­jauk­sen pii­riin. Kau­ka­lon yhtey­teen raken­net­tiin lisäk­si pie­ni yleisöluistelualue.

– Luis­te­lua­lue ei ole vie­lä kovin käyt­tä­jäys­tä­väl­li­nen, kun kopit puut­tu­vat, mut­ta kyl­lä­hän siel­lä var­mas­ti tänä tal­ve­na jo pää­see luistelemaan.

Pysä­köin­tia­lue laa­je­ni kor­jaus­toi­mien myö­tä ja urhei­lu­kes­kuk­seen raken­ne­taan vie­lä uusi huol­to­ra­ken­nus. Niku­la tote­aa­kin uuden huol­to­ra­ken­nuk­sen tar­joa­van lois­ta­vat puit­teet niin työn­te­ki­jöil­le kuin myös puku­kop­pe­ja käyt­tä­vil­le liikkujille.

– Kes­kus­ken­tän perus­kor­jaus yhdes­sä Vir­pi­nie­men kehit­tä­mi­sen, Län­si­tuu­len urhei­lua­lu­een raken­ta­mi­sen ja Tor­pan­mäen teko­hiek­ka­nur­men asen­ta­mi­sen kans­sa ovat hie­no­ja asioi­ta haukiputaalaisille.

Isän­nöit­si­jä lisää, että hau­ki­pu­taa­lai­sil­la on hyvät puit­teet moni­puo­li­seen har­ras­ta­mi­seen. Kes­kus­ken­tän kes­ki-alue pal­ve­lee nyt hyvin jal­ka­pal­los­ta heit­to­la­jei­hin ja Tor­pan­mäen kent­tä pal­ve­lee kou­lu­lais­ten tar­pei­ta ja se tar­jo­aa myös puit­teet pesäpallolle.

Alu­een perus­kor­jauk­sen kus­tan­nuk­set oli­vat koko­nai­suu­des­saan noin 1,5 mil­joo­naa euroa. Perus­kor­jauk­sen toteut­ta­ja­na toi­mi VRJ Poh­jois-Suo­mi ja työ teh­tiin vauh­dil­la, sil­lä perus­kor­jaus oli ajoi­tet­tu val­mis­tu­maan alun­pe­rin vas­ta ensi kesä­nä. Niku­la ker­too, että perus­kor­jaus suun­ni­tel­tiin ensin kak­si­vuo­ti­sek­si, jot­ta kus­tan­nuk­sia voi­tai­siin jakaa siten myös kah­del­le vuodelle.

– Kus­tan­nuk­set pysyi­vät aisois­sa ja VRJ halusi ura­koi­da hank­keen val­miik­si jo tänä vuon­na. Kyl­lä­hän se on aina posi­tii­vis­ta, kun koh­teet saa­daan val­miik­si suun­ni­tel­tua aiemmin.

Kes­kus­ken­tän perus­kor­jauk­sen myö­tä vie­reen suun­ni­tel­tu joki­ran­nan asui­na­lue pieneni

Hau­ki­pu­taan Joki­ran­nan kaa­va-alue pie­ne­ni noin kol­mas­osaan alku­pe­räi­sis­tä suun­ni­tel­mis­ta. Oulun kau­pun­gin kaa­voi­tusark­ki­teh­ti Han­na Pöy­tä­kan­gas ker­too alun­pe­rin aja­tuk­se­na olleen, että myös urhei­lu­ken­tän koh­dal­le oli­si tul­lut asuntoja.

– Urhei­lu­kent­tä pää­tet­tiin kui­ten­kin pitää nykyi­sel­lä pai­kal­la, jol­loin kaa­voi­tet­ta­va alue pie­ne­ni. Lisäk­si nykyi­sel­le kaa­va-alu­eel­le kaa­voi­tet­tiin vähem­män ker­ros­ta­lo­ja, Pöy­tä­kan­gas kertoo.

Ase­ma­kaa­van pin­ta-ala on noin kuusi heh­taa­ria. Raken­nusoi­keut­ta alu­eel­le osoi­te­taan 8015 ker­ro­sa­la­ne­liö­tä, jos­ta kol­me nel­jäs­osaa on asuin­ra­ken­nuk­sil­le ja loput auto­suo­jien ja talous- ja huol­to­ti­lo­jen rakennusoikeutta.

Tämä tar­koit­taa, että asun­to­ja alu­eel­le tuli­si 65 ja asuk­kai­ta rei­lut 120. Aikai­sem­pien suun­ni­tel­mien mukaan alu­eel­le suun­ni­tel­tiin asun­to­ja vajaal­le 300 asukkaalle.

Pöy­tä­kan­gas ker­too, että kaa­vas­sa kol­me tont­tia on osoi­tet­tu asuin­pien­ta­loil­le ja kak­si tont­tia asuin­ker­ros­ta­loil­le. Suu­rin ker­ros­lu­ku koko alu­eel­la on kaksi.

– Toi­sel­la ker­ros­ta­lo­ton­til­la säi­lyy Siva­kan van­ha asuin­ra­ken­nus, joka on kaa­vas­sa suo­jel­tu ja toi­sel­le Siva­kal­la on tar­koi­tus raken­taa uusi kak­si­ker­rok­si­nen ker­ros­ta­lo. Alu­eel­le tulee siis yhtiö­muo­tois­ta asu­mis­ta, Pöy­tä­kan­gas sanoo.

Alu­een raken­ta­mis­ta ohja­taan kaa­van lisäk­si Oulun kau­pun­gin raken­nus­lau­ta­kun­nan loka­kuus­sa hyväk­sy­mäl­lä rakentamistapaohjeella.

Ohjeis­sa tode­taan, että alu­een tavoi­tel­tu ilme poh­jau­tuu alu­eel­la ennen sijain­neen maa­kun­nal­li­ses­ti arvok­kaan kou­lun ja ase­ma­kaa­vas­sa suo­jel­lun, opet­ta­jien asun­to­la­na toi­mi­neen asuin­ker­ros­ta­lon 50-luvun yksin­ker­tai­seen ark­ki­teh­tuu­riin. Eli uudis­ra­ken­nus­ten tulee olla ilmeel­tään hil­lit­ty­jä ja väreil­tään vaaleita.

Pöy­tä­kan­gas tote­aa alu­een sijain­nin ole­van todel­la hyvä.

– Asun­not raken­tu­vat arvok­kaan joki­mai­se­man lähei­syy­teen ja Hau­ki­pu­taan kes­kus­tan pal­ve­lut ovat vie­res­sä, Pöy­tä­kan­gas toteaa.

Alu­een katusuun­nit­te­lu on tar­koi­tus val­mis­tua ensi vuo­den aika­na ja Oulun kau­pun­gin yhdys­kun­ta­lau­ta­kun­ta päät­tää jou­lu­kuus­sa ensi vuo­den raken­ta­mis­koh­teis­ta ja mää­rä­ra­hois­ta. Alus­ta­van arvion mukaan joki­ran­nan katu­ra­ken­ta­mi­nen voi­si alkaa syk­syl­lä 2027 ja val­mis­tui­si seu­raa­va­na vuonna.

– Myös tont­tien luo­vu­tuk­ses­ta pää­te­tään erik­seen, mut­ta arvio on, että ensim­mäi­set ton­tit voi­si­vat olla haet­ta­va vuon­na 2028, jol­loin ensim­mäi­set asun­not val­mis­tui­si­vat 2029, Pöy­tä­kan­gas kertoo.