Edes­men­nyt runoi­li­ja Tom­my Taber­mann kir­joit­ti kos­ket­ta­vas­ti rak­kau­des­ta runos­saan ”Mitä se rak­kaus on?”: ”Mitä se rak­kaus on? / lap­si kysyy / läm­pi­mä­nä sylis­sä. / Rak­kaus on sitä, / että pitää sylis­sä, / sinä vas­taat, / annat sor­mie­si lipua / hen­to­jen hius­ten läpi. / Hen­to kuin lap­sen hius / on rak­kaus, / yhtä hau­ras, / yhtä puh­das ja väke­vä. / Mik­set sinä sit­ten ole / kos­kaan minun sylis­sä­ni? / lap­si kysyy vaka­va­na, / eikä suos­tu hyväk­sy­mään, / että yksi­kään rak­kaus oli­si / tois­ta suu­rem­pi tai pienempi.”

Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lu­een sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis­suun­ni­tel­ma on par­hail­laan val­mis­te­lus­sa eri toi­mie­li­mis­sä. Jär­jes­tä­mis­suun­ni­tel­ma on pää­tet­tä­vä­nä alue­val­tuus­ton kokouk­ses­sa 17.10.2022.

Iin kun­ta­stra­te­gi­aan ja brän­diin on kir­jat­tu veto­voi­ma­te­ki­jöik­si kylät, vir­rat ja sil­lat. Kaik­ki ne voi­daan ymmär­tää hyvin­kin kon­kreet­ti­ses­ti ja lisäk­si löy­tyy usei­ta ver­taus­ku­via. Vir­ta vie ja tuo, sil­lat yhdis­tä­vät. Kylät ja taa­ja­mat kehit­ty­vät ja raken­ne­taan uusia siltoja. 

Avaan­pa täs­sä hie­man omia tun­to­ja­ni ja toi­min­ta­ta­po­ja­ni arki­ses­ta elämästäni.

Jäl­leen ker­ran on pal­ve­lu­verk­ko tulos­sa päät­tä­jien käsit­te­lyyn. Ei ole Oulus­sa, eikä Hau­ki­pu­taan alu­eel­la­kaan ensim­mäi­nen ker­ta kun pie­net kou­lut ovat lakkautuslistalla.

Hyvin­voin­tia­lu­een val­mis­te­lu on eden­nyt nyt sii­hen pis­tee­seen, että jär­jes­tä­mi­suun­ni­tel­man luon­nos on lähe­tet­ty lausun­nol­le. On tär­ke­ää, että mah­dol­li­sim­man moni asian­omai­nen, eli kan­sa­lai­nen, jär­jes­tö, kun­ta, yri­tys tai yhdis­tys, jak­sa­si­si ja ehti­si pereh­tyä asia­kir­jaan ja antai­si sii­tä lausunnon.

On maa­nan­tai­aa­mu ja odot­te­lem­me lap­sia päi­vä­ker­hoon. Pik­ku­hil­jaa nii­tä alkaa tup­sah­del­la sisään. Osa alkaa jo van­has­ta tot­tu­muk­ses­ta rii­su­maan ulko­vaat­tei­ta, kun­nes huik­kaan, että ulko­vaat­teet saa jää­dä pääl­le. Olem­me menos­sa tutus­tu­maan koti­kirk­koom­me ja voit istua pen­kil­le odottamaan.

Rus­ka näyt­tää par­hai­ta puo­li­aan eri puo­lil­la maa­ta, kas­vu­kausi on hii­pu­mas­sa ja sadon­kor­juu­kin lop­pusuo­ral­la. Myös tal­vi tekee tulo­aan ja on kiven­hei­ton päässä.

Tuu­li­voi­ma­loi­ta raken­ne­taan Suo­meen ennä­tys­vauh­tia, ener­giao­ma­va­rai­suut­ta tulee kas­vat­taa pikai­ses­ti, jot­ta pääs­tään eroon fos­sii­li­sis­ta polt­toai­neis­ta. Poh­jois-Poh­jan­maa on tuu­li­voi­mai­sin maa­kun­ta ja tuo­tan­toa halu­taan alu­eel­la edel­leen lisä­tä. Tuu­li­voi­mal­la tuo­tet­tu ener­gia siir­re­tään val­ta­kun­nan säh­kö­verk­koon, kun­nat saa­vat kiin­teis­tö­ve­ro­tu­lo­ja ja maa­no­mis­ta­jat vuokratuloja.

Tule­va­na sun­nun­tai­na Hau­ki­pu­taan kir­kos­sa avau­tuu Kirk­ko­hau­ta­museo. Museoon on kerät­ty tie­toa Hau­ki­pu­taan kir­kon alle hau­da­tuis­ta ja hau­taus­pe­rin­teis­tä. 1600–1700-luvuilla var­hai­nen kuo­le­ma on väi­jy­nyt jokai­sen sai­ras­tu­mi­sen taka­na. Lap­si­kuol­lei­suus oli eri­tyi­sen suurta.